Haapajärviset Ritva ja Mauri Korkatti nauttivat kauniin paikkakunnan monipuolisista liikkumisen mahdollisuuksista ja hienosta luonnosta palveluiden läheisyydessä puutalokorttelissa.
Mauri on kotoisin naapurikunnasta Kärsämäeltä, Ritva Kajaanista. He ovat tavanneet aikoinaan Kärsämäen rauhanyhdistyksellä Ritvan muutettua paikkakunnalle opettajaksi. Mauri kulki tuolloin Kärsämäeltä Kokkolassa töissä.
Tapaamisen jälkeen he menivät sähäkästi kihloihin ja naimisiin. Elämä kuljetti nuoren perheen aluksi työn perässä Kokkolaan. Haapajärvellä tuli liikkuvan poliisin paikka auki, jota siellä asunut tuttavapariskunta houkutteli hakemaan ja muuttamaan paikkakunnalle. Ja niinhän siinä sitten kävi, että paikka oli Maurin, ja perhe asettui asumaan Haapajärven Oksavalle vuosikymmeniksi.
– Oksavalla oli hyvä asua. Siellä oli paljon samassa elämäntilanteessa olevia isoja perheitä, joten yhdeksänlapsiselle perheellemme oli aina vertaistukea tarjolla, Korkatit muistelevat.
Lapsille löytyi helposti naapurustosta leikki- ja peliseuraa tilanteessa kuin tilanteessa. Oksavalla oli oma Rauhanyhdistyskin, jossa oli paljon vireää toimintaa. Ompeluseuroissa saattoi olla jopa sata henkeä paikalla. Oksavan Rauhanyhdistyksen toiminta lakkautettiin ja yhdistys sulautettiin Haapajärven Rauhanyhdistykseen parikymmentä vuotta sitten.
Suviseurojen radiolähetys keskeytti heinänteon
Mauri kertoo lapsuutensa muistoja synnyinpitäjänsä eräästä maalaistalosta, jossa isäntäväki oli uskovaisia. Suviseuralähetystä tuli Yleltä 1960-luvulla maanantaisin kahden tunnin verran. Maatalossa sattui heinäaika juuri suviseura-aikaan. Lähetys oli niin tärkeä, että koko maatalon väki tuli pellolta sisälle kuuntelemaan radiointia.
– Mahdollisuutta kuunteluun tarjottiin myös epäuskoisille nuorille miehille, jotka olivat talossa kesätöissä. Miehet olivat tuumanneet, että totta kai he lähtevät, kun saavat olla ”täyellä palakalla” suviseuroissa, hymyilee Mauri.
Tuohon aikaan oli tavallista, että seuroissa kuului voimakkaita kiitoksen ääniä. Paikallinen kauppias oli radion suviseuralähetyksen jälkeen vähän paheksunut näitä kauppaan lähetyksen jälkeen sattuneille asiakkaille.
Nykyäänkään ei aina ole itsestäänselvyys, että suviseuroihin pääsee paikan päälle, mutta tuohon aikaan pääseminen oli vielä harvinaisempaa, joten kahden tunnin suviseuralähetyksen merkitys oli suuri.
– Olin yhdeksänvuotias, kun pääsin ensimmäisen kerran suviseuroihin. Ne olivat silloin Ylivieskassa, Mauri muistelee.
Ahkerat radionkuuntelijat
Muistoihin 1960-luvulta kuuluu myös Maurin muistama lauantaisin tullut stereotesti. Juontaja sanoi radiossa: ”Nyt minun ääneni kuuluu oikeasta kaiuttimesta, nyt vasemmasta kaiuttimesta. Nyt monovastaanottimista häviää ääni.”
– Mutta eihän se ääni mihinkään hävinnyt, naureskelee Mauri.
Maurin lapsuudenkodissa oli muodostunut perinteeksi kuunnella radiosta aamu- ja iltahartauksia sekä pyhäaamuna jumalanpalvelus varsinkin, jos tiedettiin, että on uskovainen pappi tai hartaudenpitäjä. Samaa perinnettä Ritva ja Mauri ovat halunneet jatkaa omassa perheessään.
Muutenkin perheessä on kuunneltu aktiivisesti radiota. Lasten ollessa pieniä kuului Noita Nokinenä pääsiäiseen ja juhannukseen. Lasten mielikuvitus sijoitti Jänöliinin kaupan Kuusaalle vanhaan kyläkauppaan Kärsämäelle mummolaan mennessä. Sitä sitten ihmeteltiin autosta ”päät pitkällä”. Ei vain Jänöliiniä näkynyt.
Vuosia Korkatit kuuntelivat Yle Puhetta lähes koko ajan. Myös luonto-ohjelmat, Kansanradio ja Puskaradio olivat mukavia ohjelmia kuunnella.
– Nykyään hyvät ohjelmat on pilattu asiaosuutta alati katkovalla ”maailman musiikilla”, he miettivät.
Kasettikaudesta CD-levyihin
Kasettiaikakaudelta on myös omat mukavat muistonsa. Ritva muistelee, kuinka nuoruuden suviseuroissa isossateltassa nauhoitettiin lauluja mankkaradiolla.
– Jokainen halusi nauhoittaa lempilaulunsa myöhempää kuuntelua varten. Oli kiire napsauttaa nauhoitus kiinni, ennen kuin kaikkien muidenkin napsuttelut tulivat kasetille.
Mauri puolestaan kertoo, kuinka pitkät työmatkat Kärsämäeltä Kokkolaan taittuivat mukavasti suviseurasaarnakasetteja kuunnellen. Matkoilla ehti kuunnella monta kasettia. Työpäivän päätteeksi oli mukava kuunnella kasetilta Siionin laulu 220, Jumalan rauhaa rinnassansa.
Kesäseuraradiolla iso merkitys
Ritva kertoo, miten mökillä on kuin juhlaa, kun saa luonnon keskellä kuunnella Kesäseuraradiota ja vaikka nukahtaa välillä. Kaikkiin kesän suuriin seuroihin ei aina ole mahdollista päästä paikan päälle. Mauri kertoo, että kun Kesäseuraradio alkaa suviseuraviikon keskiviikkona, niin kyllä se on koko ajan päällä seurojen päättymiseen asti. Korona-aikana varsinkin korostui sekä radion että Kesäseuraradion tärkeys.
– Haikeus iskee, kun radion joutuu lähetysten loppumisen myötä sammuttamaan, jatkaa Ritva.
Nettiseuroja ja Kuulesta kirjoja
Pariskunta kertoo kuuntelevansa netin kautta paljon seuroja, yleensä Oulusta tai Tampereelta. Myös erilaiset miesten ja poikien lauluillat ja konsertit tulee aina kuunneltua, ellei juuri sillä hetkellä kun tapahtuma on, niin myöhemmin sopivalla hetkellä.
– On niin mahtava, kun voi kuunnella joskus muulloinkin, jos ei livenä pysty kuuntelemaan! iloitsee Ritva.
Pitkillä automatkoilla napsautetaan autoradiosta kuulumaan CD:ltä seuroja ja lauluja.
Mauri muistelee, että kun Kuule-sovellus tuli, kuunneltiin ensin Taskilan Lassin kirja ja sitten Koukkarin. Podcasteja on toistaiseksi kuunneltu hyvin vähän.
– Emme ole oikein vielä päässeet selville, miten ne eroavat muista kuunteluohjelmista, pariskunta miettii.
Ritva sai haastattelun aikana ajatuksen hyödyntää
podcasteja myöhemmin käsitöiden teon yhteydessä.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.