Sakari Yrjänä ja Keith Waaraniemi
Ghana
Syntien anteeksi antaminen, lunastus, ylösnousemus, elämän- ja uskonvanhurskaus ja rakkaus olivat esillä Ghanaan suuntautuneella lähetysmatkalla.
Ghanan lähetysmatkan aikana 10.–21. huhtikuuta järjestettiin seuroja yhdellätoista paikkakunnalla. Niiden yhteydessä oli oppitunteja. Lähetysmatkalla olevat Sakari Yrjänä ja Keith Waaraniemi kävivät läpi hiljaisen viikon tapahtumia samalla syventäen aihetta uskon perusteisiin, joita käsiteltiin myös seminaarissa Accrassa.
Silminnähtävä sanannälkä
Alida ja Blessing, Prestean seurakunnan johtajan Yao Gokan tyttäret, asettivat palmusunnuntain seuroissa innokkaasti tuolit seuroja varten ja jakoivat laulukirjoja. Yrjänä havainnollisti afrikkalaisen palmunoksan ja pyhäkoulukuvan avulla palmusunnuntain tekstiä seitsemälle lapselle, parille nuorelle ja yhdeksälle aikuiselle. George Emerson Dodzidenu tulkkasi ewen kielelle. Lähetysmatkalaisten kuski Ernest Amanor auttoi näyttämällä pyhäkoulukuvaa. Osallistujat seurasivat keskittyneesti kertomusta Jeesuksen ratsastuksesta aasilla Jerusalemiin.
Waaraniemi puhui rippisaarnassa (Joh. 13:1–15), kuinka Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Hän luki ehtoollissanat englanniksi, ja Joseph Kuse tulkkasi ewen kielelle. Ehtoollisella kävi yksitoista seuravierasta. Seuroissa sanankuulijat olivat pukeutuneet juhlavaatteisiin, ja heidän sanannälkänsä oli silminnähtävää.
Naiset osallistuvat seurakunnissa seurojen järjestelyihin ja organisointiin. He ehtivät olla sekä Martan roolissa että istua kuuntelemassa. He myötäelävät saarnan aikana rohkaisten eleillä sananpalvelijaa. Monet heistä osallistuvat myös aktiivisesti keskusteluun seurojen jälkeen.
Jumalan valtakunta lähestyi
Yawo Goka toimii ranskan kielen opettajana Presteassa 1700 oppilaan koulussa, joka vastaa Suomen yläkoulua. Hän on naimisissa Esi Atelasin kanssa, ja perheeseen kuuluu kuusi lasta.
Goka kertoi, että Joseph Kuse on hänen ystävänsä, ja hän vierailee yleensä tämän luona Accrassa. Kerran, yli kymmenen vuotta sitten, Kuse kutsui Gokan seuroihin.
– Seuroissa puhuttiin synnistä, ja tunsin olevani syntinen. Synnit painoivat ja tuntuivat pahalta. Seurojen jälkeen kysyin puhujalta, saanko uskoa syntini anteeksi. Kun sain kuulla evankeliumin, se tuntui helpottavalta: olen vapaa, Goka muisteli.
Hän kuului ennen parannuksen armon saamistaan katoliseen kirkkoon, jossa piti ripittäytyä rippituolissa tai kopissa papille.
– En tiennyt ennen parannuksen tekoa, mikä on synti. Siellä jatkuva kolehdin kerääminen rasitti, he kysyivät kaksi tai kolme kertaa, jos ei ollut riittävästi rahaa. En pystynyt menemään kirkkoon, jos minulla ei ollut rahaa. Lopetin kirkossa käynnin 17-vuotiaana. Nyt olen onnellinen, kun koko perheeni on uskomassa, Goka iloitsi.
Prestean seurakunnan synty
Kun Goka kävi Accrassa seuroissa, hän otti kaverinsa mukaan, ja tämäkin halusi uskoa evankeliumin omalle kohdalleen. Samoin kävi toisen ystävän kanssa, ja pian Presteassa oli jo muutama uskovainen perhe, jolloin he päättivät alkaa pitämään seuroja.
Ensimmäiset seurat olivat vuonna 2017. Nyt Presteassa on noin 25 uskovaista neljästä perheestä. Uskovaiset kokoontuivat ennen koronaa koululle seuroihin. Koronan jälkeen he ovat vuokranneet seurojen ajaksi oman tilan.
Seuroja pidetään joka sunnuntai. Dodzidenu ja Kuse kertoivat WhatsAppin kautta lähetettävistä englanninkielisistä seurapuheista, mutta halusivat, että heille lähetetään sama ewenkielinen saarna kuin muihinkin seurapaikkoihin. Presteassa on lähetysseurat puolen vuoden välein.
Lue tämän viikon Päivämiehen välissä ilmestyneestä Siionin Lähetyslehdestä myös ghanalaisen pyhäkoulunopettajan haastattelu.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys