JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Ann-Mari ja Mika Kinnunen ovat toisen polven siirtolaisia

Puhutaan maasta ja taivaasta
29.3.2025 9.00

Juttua muokattu:

28.3. 11:15
2025032811151720250329090000

Rit­va Löp­pö­nen

Mo­net muut­to­kuor­mat läh­ti­vät Suo­mes­ta 1960- ja 1970-lu­vuil­la Ruot­siin, jos­sa kai­vat­tiin työ­voi­maa. Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen Taa­lain­maan Bor­län­ges­tä ovat toi­sen pol­ven siir­to­lai­sia. Suo­ma­lai­suus on vah­va osa hei­dän iden­ti­teet­ti­ään.

Reis­jär­vel­tä ko­toi­sin ole­vat Mika Kin­nu­sen van­hem­mat An­te­ro ja An­ne­li Kin­nu­nen muut­ti­vat Es­kils­tu­naan vuon­na 1970 kol­men pie­nen lap­sen kans­sa. Ann-Mari Kin­nu­sen van­hem­pien Rai­ja ja Jou­ni Juu­jär­ven muut­to­kuor­ma saa­pui Ke­mi­jär­vel­tä Kop­par­ber­giin vuon­na 1968. Per­hees­sä oli tuol­loin nel­jä pien­tä las­ta.

Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen syn­tyi­vät uu­des­sa ko­ti­maas­sa 1970-lu­vun alus­sa. Asuin­paik­ka­kun­nat vaih­tui­vat aluk­si, kun­nes per­hei­den elä­mä va­kiin­tui Taa­lain­maal­le, Gag­ne­fin kun­taan.

Kah­del­la kie­lel­lä

Ann-Mari ja Mika Kin­nu­sen lap­suu­den­ko­deis­sa ko­ti­kie­li on ai­na ol­lut suo­mi. Ke­sä­lo­ma mer­kit­si heil­le ai­na reis­sua Suo­meen su­vi­seu­roi­hin ja mö­keil­le. Sii­ka­tör­mäl­lä käy­dyl­tä rip­pi­kou­lu­lei­ril­tä löy­tyi uu­sia ka­ve­rei­ta. Heil­lä on edel­leen­kin ys­tä­viä Suo­mes­sa.

Ruot­sin kie­li tuli ku­vi­oi­hin kou­lu­maa­il­man ja har­ras­tus­ten kaut­ta. Hy­vin pit­kään suo­mi oli myös ai­noa seu­ra­kie­li sil­loi­ses­sa Bor­län­gen seu­dun Rau­ha­nyh­dis­tyk­ses­sä.

Suo­men kie­li on heil­le myös ”saar­na­kie­li”, ovat­han he kas­va­neet sii­hen lap­ses­ta saak­ka. Suo­men­kie­li­set Sii­o­nin lau­lut tun­tu­vat heis­tä tu­tuil­ta, mut­ta he ko­ke­vat ruot­sin­kie­lis­ten kään­nös­ten mer­ki­tyk­sen to­del­la tär­ke­äk­si.

– Ne­hän ovat juu­ri suo­raan nuo­ril­le, ku­vai­lee Ann-Mari.

Vuo­det seu­ra­tulk­ki­na ja rip­pi­lei­ril­lä ovat sel­ven­tä­neet hä­nel­le omaa iden­ti­teet­tiä.

– Tulk­ki­na rip­pi­kou­lu­lei­ril­lä koin to­del­la voi­mak­kaas­ti oman suo­ma­lai­suu­te­ni osak­si iden­ti­teet­ti­ä­ni, ker­too Ann-Mari.

Ko­ti­sii­o­nin mer­ki­tys

– Se­hän on koti. Siel­lä on omat ih­mi­set, ku­vai­le­vat Kin­nu­set oman ko­ti­rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ja ko­ti­sii­o­nin mer­ki­tys­tä.

– Jou­lu­juh­lat ja ke­vät­juh­lat Wal­lin­går­de­nil­la oli­vat jon­kin­lai­sia ko­ho­koh­tia lap­suu­des­sa, muis­te­lee Ann-Mari Kin­nu­nen. Kum­pi­kin muis­taa esi­mer­kik­si lap­suu­des­sa jär­jes­te­tyt py­hä­kou­lut.

Kaik­ki suo­ma­lai­set ka­ve­rit oli­vat sil­loin us­ko­vai­sia. Ann-Mari ker­too, et­tä hä­nel­lä it­sel­lään ja kou­lu­ka­ve­reil­la­kin oli pit­kään sel­lai­nen kä­si­tys, et­tä kaik­ki suo­ma­lai­set ovat us­ko­vai­sia.

Pe­rin­tei­tä vaa­lien

Ann-Mari ja Mika löy­si­vät toi­sen­sa omas­ta ko­ti­sii­o­nis­ta ja avi­oi­tui­vat vuon­na 1993. Per­hee­seen on an­net­tu kuu­si las­ta.

– Al­kuun pu­hut­tiin suo­mea, eten­kin vau­voil­le, mut­ta ko­ti­kie­li on vaih­tu­nut ruot­sik­si ai­ko­jen ku­lu­es­sa. Van­hem­mat lap­set toki ym­mär­tä­vät edel­leen suo­mea. Osa heis­tä on käy­nyt myös opis­ton Suo­mes­sa, Kin­nu­set ker­to­vat.

Ko­to­na vaa­li­taan suo­ma­lai­sia pe­rin­tei­tä. Eri­tyi­ses­ti se nä­kyy jou­lu­pöy­däs­sä.

Per­he asui vii­den vuo­den ajan Up­p­sa­las­sa Ann-Ma­rin opis­kel­les­sa lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa.

– Ker­ran kuus­sa kä­vim­me kui­ten­kin Taa­lain­maal­la ko­deis­sam­me ja seu­rois­sa, ker­toi­lee Mika.

Ann-Ma­rin val­mis­tut­tua lää­kä­rik­si muut­to ko­ti­seu­dul­le tuli ajan­koh­tai­sek­si.

Mika Kin­nu­nen on teh­nyt päi­vä­työn­sä ra­ken­ta­ja­na. Hä­nen lah­jo­jan­sa on tar­vit­tu jo mo­nes­sa rau­ha­nyh­dis­tyk­sen laa­jen­nusp­ro­jek­tis­sa sekä joh­to­kun­nan teh­tä­vis­sä.

Kum­pi­kin on saa­nut hyö­dyn­tää myös omaa suo­men kie­len osaa­mis­taan an­si­o­työs­sään Mi­kan koh­da­tes­sa asi­ak­kai­ta ja Ann-Ma­rin ta­va­tes­sa suo­ma­lai­sia po­ti­lai­ta.

– Ai­kai­sem­min suo­ma­lai­sia pi­det­tiin eri­lai­si­na, mut­ta kun Ruot­siin on tul­lut vä­keä muis­ta mais­ta, suo­ma­lai­set on ko­et­tu enem­män sa­man­lai­sik­si ruot­sa­lais­ten kans­sa. Suo­ma­lai­sia ar­vos­te­taan ah­ke­ri­na ja tun­nol­li­si­na työ­te­ki­jöi­nä, ker­too Ann-Mari ko­ke­muk­sis­taan.

Näi­hin aja­tuk­siin on Mi­kan­kin help­po yh­tyä.