Rit­va Löp­pö­nen

Mo­net muut­to­kuor­mat läh­ti­vät Suo­mes­ta 1960- ja 1970-lu­vuil­la Ruot­siin, jos­sa kai­vat­tiin työ­voi­maa. Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen Taa­lain­maan Bor­län­ges­tä ovat toi­sen pol­ven siir­to­lai­sia. Suo­ma­lai­suus on vah­va osa hei­dän iden­ti­teet­ti­ään.

Reis­jär­vel­tä ko­toi­sin ole­vat Mika Kin­nu­sen van­hem­mat An­te­ro ja An­ne­li Kin­nu­nen muut­ti­vat Es­kils­tu­naan vuon­na 1970 kol­men pie­nen lap­sen kans­sa. Ann-Mari Kin­nu­sen van­hem­pien Rai­ja ja Jou­ni Juu­jär­ven muut­to­kuor­ma saa­pui Ke­mi­jär­vel­tä Kop­par­ber­giin vuon­na 1968. Per­hees­sä oli tuol­loin nel­jä pien­tä las­ta.

Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen syn­tyi­vät uu­des­sa ko­ti­maas­sa 1970-lu­vun alus­sa. Asuin­paik­ka­kun­nat vaih­tui­vat aluk­si, kun­nes per­hei­den elä­mä va­kiin­tui Taa­lain­maal­le, Gag­ne­fin kun­taan.

Kah­del­la kie­lel­lä

Ann-Mari ja Mika Kin­nu­sen lap­suu­den­ko­deis­sa ko­ti­kie­li on ai­na ol­lut suo­mi. Ke­sä­lo­ma mer­kit­si heil­le ai­na reis­sua Suo­meen su­vi­seu­roi­hin ja mö­keil­le. Sii­ka­tör­mäl­lä käy­dyl­tä rip­pi­kou­lu­lei­ril­tä löy­tyi uu­sia ka­ve­rei­ta. Heil­lä on edel­leen­kin ys­tä­viä Suo­mes­sa.

Ruot­sin kie­li tuli ku­vi­oi­hin kou­lu­maa­il­man ja har­ras­tus­ten kaut­ta. Hy­vin pit­kään suo­mi oli myös ai­noa seu­ra­kie­li sil­loi­ses­sa Bor­län­gen seu­dun Rau­ha­nyh­dis­tyk­ses­sä.

Suo­men kie­li on heil­le myös ”saar­na­kie­li”, ovat­han he kas­va­neet sii­hen lap­ses­ta saak­ka. Suo­men­kie­li­set Sii­o­nin lau­lut tun­tu­vat heis­tä tu­tuil­ta, mut­ta he ko­ke­vat ruot­sin­kie­lis­ten kään­nös­ten mer­ki­tyk­sen to­del­la tär­ke­äk­si.

– Ne­hän ovat juu­ri suo­raan nuo­ril­le, ku­vai­lee Ann-Mari.

Vuo­det seu­ra­tulk­ki­na ja rip­pi­lei­ril­lä ovat sel­ven­tä­neet hä­nel­le omaa iden­ti­teet­tiä.

– Tulk­ki­na rip­pi­kou­lu­lei­ril­lä koin to­del­la voi­mak­kaas­ti oman suo­ma­lai­suu­te­ni osak­si iden­ti­teet­ti­ä­ni, ker­too Ann-Mari.

Ko­ti­sii­o­nin mer­ki­tys

– Se­hän on koti. Siel­lä on omat ih­mi­set, ku­vai­le­vat Kin­nu­set oman ko­ti­rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ja ko­ti­sii­o­nin mer­ki­tys­tä.

– Jou­lu­juh­lat ja ke­vät­juh­lat Wal­lin­går­de­nil­la oli­vat jon­kin­lai­sia ko­ho­koh­tia lap­suu­des­sa, muis­te­lee Ann-Mari Kin­nu­nen. Kum­pi­kin muis­taa esi­mer­kik­si lap­suu­des­sa jär­jes­te­tyt py­hä­kou­lut.

Kaik­ki suo­ma­lai­set ka­ve­rit oli­vat sil­loin us­ko­vai­sia. Ann-Mari ker­too, et­tä hä­nel­lä it­sel­lään ja kou­lu­ka­ve­reil­la­kin oli pit­kään sel­lai­nen kä­si­tys, et­tä kaik­ki suo­ma­lai­set ovat us­ko­vai­sia.

Pe­rin­tei­tä vaa­lien

Ann-Mari ja Mika löy­si­vät toi­sen­sa omas­ta ko­ti­sii­o­nis­ta ja avi­oi­tui­vat vuon­na 1993. Per­hee­seen on an­net­tu kuu­si las­ta.

– Al­kuun pu­hut­tiin suo­mea, eten­kin vau­voil­le, mut­ta ko­ti­kie­li on vaih­tu­nut ruot­sik­si ai­ko­jen ku­lu­es­sa. Van­hem­mat lap­set toki ym­mär­tä­vät edel­leen suo­mea. Osa heis­tä on käy­nyt myös opis­ton Suo­mes­sa, Kin­nu­set ker­to­vat.

Ko­to­na vaa­li­taan suo­ma­lai­sia pe­rin­tei­tä. Eri­tyi­ses­ti se nä­kyy jou­lu­pöy­däs­sä.

Per­he asui vii­den vuo­den ajan Up­p­sa­las­sa Ann-Ma­rin opis­kel­les­sa lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa.

– Ker­ran kuus­sa kä­vim­me kui­ten­kin Taa­lain­maal­la ko­deis­sam­me ja seu­rois­sa, ker­toi­lee Mika.

Ann-Ma­rin val­mis­tut­tua lää­kä­rik­si muut­to ko­ti­seu­dul­le tuli ajan­koh­tai­sek­si.

Mika Kin­nu­nen on teh­nyt päi­vä­työn­sä ra­ken­ta­ja­na. Hä­nen lah­jo­jan­sa on tar­vit­tu jo mo­nes­sa rau­ha­nyh­dis­tyk­sen laa­jen­nusp­ro­jek­tis­sa sekä joh­to­kun­nan teh­tä­vis­sä.

Kum­pi­kin on saa­nut hyö­dyn­tää myös omaa suo­men kie­len osaa­mis­taan an­si­o­työs­sään Mi­kan koh­da­tes­sa asi­ak­kai­ta ja Ann-Ma­rin ta­va­tes­sa suo­ma­lai­sia po­ti­lai­ta.

– Ai­kai­sem­min suo­ma­lai­sia pi­det­tiin eri­lai­si­na, mut­ta kun Ruot­siin on tul­lut vä­keä muis­ta mais­ta, suo­ma­lai­set on ko­et­tu enem­män sa­man­lai­sik­si ruot­sa­lais­ten kans­sa. Suo­ma­lai­sia ar­vos­te­taan ah­ke­ri­na ja tun­nol­li­si­na työ­te­ki­jöi­nä, ker­too Ann-Mari ko­ke­muk­sis­taan.

Näi­hin aja­tuk­siin on Mi­kan­kin help­po yh­tyä.