Pieni koski kuohuu kahden järven välissä. Pienveneiden siirtoa varten on rullarata.
Heska Korhonen
Pieni koski kuohuu kahden järven välissä. Pienveneiden siirtoa varten on rullarata.
Heska Korhonen
Olen ollut eläkkeellä noin viisi vuotta. Tässä vaiheessa elämää olen ilokseni havainnut, että ajankäyttöni suuntautuu pitkälti niihin asioihin, joihin sen tahdon menevän. Puolison ja perheen kanssa vietän merkittävän osan ajastani. Jonkin verran olen Siionin työssä mukana. Sitten harrastelen valokuvausta, kirjoittamista, luon lehdyköitä. Vähän liikun. Siinä se.
Paitsi että pyysivät Päivämiehen verkkolehden blogistiksi! Pidän kirjoittamisesta. Mutta yksi pomoista sanoi kerran, että tekstini lukeminen on kuin näkkileipää söisi. Niin että olkaa hyvät vaan.
Takanamme on monella tapaa levoton vuosi. Maailman järjestys – se, mihin ehdimme jo tottua – on mennyt sekaisin. On ollut iloja, onnea, surua ja tragiikkaakin. Näin on ollut myös henkilökohtaisesti, perhekunnittain sekä yhteisöittäin. Jumalan lapsina olemme kokeneet ajan ilmiöiden tulon jopa seurakentälle asti.
Mennyttä ajan virtaa voisin tarkastella yksityiskohdittain. Kuitenkin käytän usein "vähän pidempää valotusaikaa”, jolloin yksittäiset pärskeet katoavat näkyvistä. Värit toki säilyvät!
Haluan nähdä, miten hyvin asiat nyt ovat. Siionissa on saatu iloita muun muassa Maitoisten opistokampuksesta. Suviseuroihin rantautunut ajan ikävä ilmiö ei sittenkään "pilannut” seuroja. Keskiviikkoillan iltahartaudesta aina maanantai-iltapäivän päätössanoihin asti sain olla sanankuulossa.
Jumalan varjelus on ollut kaiken yllä, myös minulla henkilökohtaisesti. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen. Jumala voi muuttaa pahan palvelemaan hyvää. Esimerkiksi kingdomofpeace.net sivuston kautta valittuja etsitään kaikkialta maailmasta. Pahuudesta tunnettu netti on tullut palvelemaan Jumalan sanan leviämistä monien toimintojen avulla.
Minun on vaikeaa katsella uutisia. Pettymyksiä toinen toisensa perään, onnettomuuksia, aika vähän mitään hyvää. Mites alkavana vuonna? Tunnustan – olen pessimisti.
Jumala sallii luonnonmullistuksia ja antaa pahuuden riehua. Kaikki on kuitenkin hänen käsissään. Toivon ja rukoilen maailmalle rauhaa! Että hyvyys saisi sittenkin olla läsnä.
Suomalaisena saan olla tyytyväinen. On meillä probleemamme, mutta hyvin meitä on siunattu. Toivon ilmapiiriä ei siis kannata minunkaan työntää sivuun. Minulla on oma ruohonjuuritason paikkani, jossa saan pitää esillä toivoa paremmasta. En voi kääntää suurien ja ikävien ajan ilmiöiden suuntaa. Lähipiirissäni pidän kuitenkin toivonvirettä yllä siitä, että huono kehitys edes hidastuisi.
Juuri ennen joulua 2025 yksi matkaystävä laski matkasauvansa. Hänen jätti muistolauseen, jonka hän usein sanoi puolisolleen: ”Ei meill’ oo mittää hättää.” Näin se on, kun tämän veljen tavoin saan kerran uskossa laskea oman sauvani.
Hyvää, Jumalan siunaamaa uutta vuotta 2026!
Juttua muokattu otsikon osalta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.