JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Mikä oli Betlehemin tähti?

Nykyiset blogit
25.12.2025 13.00

Juttua muokattu:

19.12. 11:00
2025121911004920251225130000

Mat­teuk­sen ja Luuk­kaan evan­ke­liu­mit ku­vaa­vat her­käs­ti en­sim­mäis­tä jou­lua Bet­le­he­mis­sä. Kun Luu­kas kat­se­lee Jee­sus-lap­sen syn­ty­mää Ma­ria-äi­din sil­min, Mat­teuk­sen nä­kö­kul­ma on Joo­se­fis­sa. Luu­kas ker­too, mi­ten maa­il­man Va­pah­ta­ja syn­tyy köy­häs­sä ja hal­vas­sa eläin­suo­jas­sa, kos­ka heil­lä ei ole ti­laa muu­al­la. Mat­teus kir­joit­taa kirk­kaas­ta täh­des­tä, joka joh­dat­taa vii­saat mie­het idäs­tä vas­ta­syn­ty­neen lap­sen luo.

Otto Semler

Toi­si­naan tör­mää nä­ke­myk­seen, et­tä Luuk­kaan ja Mat­teuk­sen jou­lu­ker­to­muk­set ovat vain kau­nii­ta le­gen­do­ja Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä. Väi­te­tään myös, et­tä Luu­kas ereh­tyy mo­nes­sa koh­din his­to­ri­an ta­pah­tu­mis­ta ja et­tä Mat­teuk­sen ta­voit­tee­na on lä­hin­nä osoit­taa Jee­suk­sen ju­ma­lal­li­nen al­ku­pe­rä ja pro­feet­to­jen en­nus­tus­ten täyt­ty­mi­nen.

Mikä oli tämä Jee­suk­sen syn­ty­män ai­koi­hin tai­vaal­le il­mes­ty­nyt kir­kas täh­ti? Oli­ko se vain ver­taus­ku­va Ju­ma­lan sa­nas­ta, vai syt­tyi­kö tai­vaal­le oi­ke­as­ti kir­kas täh­ti, joka oh­ja­si tie­tä­jät Jee­sus-lap­sen luo? Kun ast­ro­no­mi­an tut­ki­jat ovat sel­vit­tä­neet ajan­las­kun alus­sa ta­pah­tu­nei­ta täh­ti­tai­vaan il­mi­öi­tä, on pal­jas­tu­nut häm­mäs­tyt­tä­viä asi­oi­ta.

Kiin­nos­tuin jo usei­ta vuo­sia sit­ten täh­ti­tie­teen tut­ki­jan ja te­o­lo­gin Ris­to Heik­ki­län kir­joit­ta­mas­ta kir­jas­ta Jou­lun täh­ti (WSOY, 2000). Sii­nä Heik­ki­lä käy läpi Jee­suk­sen syn­ty­män ai­koi­hin tai­vaal­la ta­pah­tu­nei­ta il­mi­öi­tä ast­ro­no­mi­sen tut­ki­muk­sen avul­la. On­han täh­ti­tai­vas kuin Luo­jan val­ta­van suu­ri kel­lo­ko­neis­to, jon­ka liik­keet voi­daan ma­te­maat­ti­ses­ti las­kea tu­han­sia vuo­sia eteen­päin ja taak­se­päin.

Evan­ke­lis­ta Mat­teus ker­too, mi­ten idäs­tä tuli tie­tä­jiä eli maa­ge­ja et­si­mään vas­ta­syn­ty­nyt­tä juu­ta­lais­ten ku­nin­gas­ta. Ai­em­pien kuu­kau­sien ai­ka­na he oli­vat näh­neet yö­tai­vaal­la usei­ta il­mi­ö­tä, jot­ka tar­koit­ti­vat, et­tä juu­ta­lais­ten kes­kuu­des­sa oli syn­ty­nyt uu­si ku­nin­gas. He oli­vat niin var­mo­ja asi­as­ta, et­tä läh­ti­vät Ba­by­lo­ni­as­ta jopa 2400 ki­lo­met­rin mit­tai­sel­le va­el­luk­sel­le koh­ti Juu­de­aa. Mikä oli se täh­ti­tai­vaan merk­ki, jon­ka pe­rus­teel­la tie­tä­jät läh­ti­vät vai­val­loi­sel­le mat­kal­leen koh­ti länt­tä?

Otto Semler

Ba­by­lo­ni­as­sa ja muu­al­la­kin itäi­sil­lä mail­la täh­ti­tai­vaan liik­kei­den seu­raa­mi­nen oli osa se­nai­kais­ta us­kon­toa ja täh­tien tar­jo­a­miin en­nus­merk­kei­hin us­kot­tiin va­kaas­ti. Myös Van­has­sa Tes­ta­men­tis­sa ker­ro­taan Ju­ma­lan mer­keis­tä täh­ti­tai­vaal­la, vaik­ka it­se täh­dis­tä en­nus­ta­mis­ta pi­det­tiin va­ka­va­na syn­ti­nä. Idän kult­tuu­reis­sa jo­kai­sel­la pla­nee­tal­la oli mer­ki­tys: Ve­nus oli äi­tiy­den sym­bo­li ja Ju­pi­ter oli ku­nin­gas­täh­ti. Sa­tur­nus­ta pi­det­tiin sa­pa­tin­viet­tä­jien eli juu­ta­lais­ten täh­te­nä, mis­tä tu­lee­kin lau­an­tain nimi mo­neen kie­leen (esim. Sa­tur­day). Men­nei­nä ai­koi­na pla­neet­to­ja pi­det­tiin ”va­el­ta­vi­na täh­ti­nä” (astēr planētēs).

Idäs­sä tun­net­tiin myös juu­ta­lais­ten py­hiä kir­joi­tuk­sia – oli­han Juu­dan kan­sa ol­lut siel­lä pak­ko­siir­to­lai­suu­des­sa. Bi­le­a­min lau­su­ma Mes­si­as-pro­fe­tia saat­toi ol­la heil­le tut­tu: "Täh­ti nou­see Jaa­ko­bin kes­kel­tä, val­ti­aan sau­va Is­ra­e­lis­ta" (4. Moos. 24:17).

Jee­suk­sen syn­ty­män edel­lä tai­vaal­la al­koi ta­pah­tua omi­tui­sia asi­oi­ta: Elo­kuus­sa 3 eKr. Ve­nus koh­ta­si Ju­pi­te­rin niin, et­tä pla­nee­tat oli­vat lä­hes pääl­lek­käin. Seu­raa­vien kuu­kau­sien ai­ka­na Ju­pi­ter oli sa­mas­sa lin­jas­sa eli kon­junk­ti­os­sa Re­gu­lus-ni­mi­sen täh­den kans­sa kol­mes­ti. Re­gu­lus tar­koit­taa lei­jo­naa, ja myös Raa­mat­tu pu­huu Juu­dan lei­jo­nas­ta. Liik­ku­es­saan Re­gu­lus-täh­den ym­pä­ril­lä Ju­pi­ter muo­dos­ti seu­raa­vien viik­ko­jen ai­ka­na kruu­nun muo­toi­sen ku­vi­on tai­vaal­le. Vii­meis­tään täs­sä vai­hees­sa idän maa­git kiin­nos­tui­vat to­den te­ol­la täh­ti­tai­vaan ta­pah­tu­mis­ta.

Otto Semler

Näi­den täh­ti-il­mi­öi­den ai­koi­hin vie­tet­tiin Roo­man val­ta­kun­nan 750-vuo­tis­juh­lia. Sitä var­ten kei­sa­ri Au­gus­tus an­toi käs­kyn kuu­li­ai­suu­den­va­las­ta, joka jär­jes­tet­tiin lop­pu­ke­säs­tä 3 eKr. Tä­män mää­räyk­sen pe­rus­teel­la jo­kai­sen täy­si­val­tai­sen ih­mi­sen piti kir­joit­taa ni­men­sä kei­sa­rin va­la­kir­jaan. Luuk­kaan evan­ke­liu­min sana apog­raphō kään­ne­tään Raa­ma­tus­sa sa­nal­la ve­rol­le­pa­no, mut­ta se voi tar­koit­taa myös hen­ki­kir­joi­tus­ta tai re­kis­te­röin­tiä. Näin myös Joo­sef ja Ma­ria jou­tui­vat läh­te­mään Bet­le­he­miin Joo­se­fin su­vun ko­ti­kau­pun­kiin. Siel­lä Jee­sus-lap­si syn­tyi maa­il­maan elo–syys­kuun vaih­tees­sa vuon­na 3 eKr.

Pla­neet­to­jen ja täh­tien eri­koi­set liik­keet jat­ku­vat. Seu­raa­van vuo­den ke­sä­kuus­sa 2 eKr. Ve­nus tuli esiin Au­rin­gon ta­kaa ja lä­hes­tyi hi­taas­ti Ju­pi­te­ria. Kuun lo­pul­la Ve­nus ja Ju­pi­ter oli­vat Maas­ta kat­sot­tu­na niin lä­hek­käin, et­tä ne muo­dos­ti­vat kirk­kaan suur­täh­den. Uu­si täh­ti oli syt­ty­nyt Lei­jo­nan täh­dis­töön juu­ri Juu­de­an suun­nas­sa. Kai­ken li­säk­si elo­kuus­sa ta­pah­tui sa­mas­sa pai­kas­sa sekä Mar­sin ja Ju­pi­te­rin et­tä Ve­nuk­sen ja Mer­ku­riuk­sen koh­taa­mi­nen. Pian tä­män jäl­keen Ju­pi­ter – ku­nin­gas­täh­ti – jät­ti mas­sa­kon­junk­ti­on ja al­koi siir­tyä hi­taas­ti koh­ti länt­tä ikään kuin suun­taa näyt­tä­en.

Tie­tä­jien mat­kaan läh­tö ta­pah­tui ke­sä­kuus­sa 2 eKr. suur­täh­den syt­ty­mi­sen jäl­keen. Tie­tä­jät va­el­si­vat mui­nais­ta idän kaup­pa­reit­tiä pit­kin, joka kul­ki au­ti­o­maan hal­ki Gen­ne­sa­ret­jär­ven kaut­ta Je­ru­sa­le­miin. Koko mat­kan ajan Ju­pi­ter nä­kyi Je­ru­sa­le­min suun­nas­sa, en­sin län­nes­sä, mut­ta rei­tin kään­ty­es­sä täh­ti­kin siir­tyi ete­län suun­taan.

Vaik­ka tie­tä­jät tun­si­vat jon­kin ver­ran Raa­ma­tun kir­joi­tuk­sia, he päät­ti­vät et­siä vas­ta­syn­ty­nyt­tä ku­nin­gas­ta en­sin Je­ru­sa­le­min ho­vis­ta. Evan­ke­lis­ta Mat­teus ker­too, mi­ten He­ro­des ja koko Je­ru­sa­le­min kau­pun­ki säi­käh­ti­vät tie­toa uu­des­ta ku­nin­kaas­ta. Vaik­ka tai­vaal­le oli syt­ty­nyt Mes­si­as-ku­nin­kaan merk­ki, Is­ra­e­lin kan­sa ei ym­mär­tä­nyt sitä.

Otto Semler

He­ro­des sai lai­nop­pi­neil­ta ja yli­pa­peil­ta tie­tää, et­tä Mii­ka-pro­fee­tan mu­kaan Mes­si­aan oli mää­rä syn­tyä Bet­le­he­mis­sä. Sil­loin He­ro­des kut­sui sa­laa tie­tä­jät luok­seen ja pyy­si hei­tä sel­vit­tä­mään, mis­sä vas­ta­syn­ty­nyt ku­nin­gas on. Jul­ma He­ro­des oli ai­em­min sur­man­nut kol­me omaa poi­kaan­sa ja Ma­ri­am­ne-vai­mon­sa­kin. Oli sel­vää, et­tä hä­nen tar­koi­tuk­se­naan oli sur­ma­ta uu­si ku­nin­gas, joka ei var­mas­ti ol­lut hä­nes­tä läh­töi­sin.

Tä­män jäl­keen tie­tä­jät läh­ti­vät kul­ke­maan koh­ti Bet­le­he­miä. Täh­ti­tie­teen pe­rus­teel­la Ju­pi­ter liik­kui­kin jou­lu­kuus­sa 2 eKr. ete­län suun­taan, kun­nes se jou­lu­kuun 25:ntena päi­vä­nä py­säh­tyi kuu­den päi­vän ajak­si Neit­sy­een täh­ti­ku­vi­os­sa koh­taan, jos­sa äi­ti kan­taa las­ta sy­lis­sään. Sa­maan ai­kaan Je­ru­sa­le­min temp­pe­lis­sä vie­tet­tiin Ha­nuk­ka-juh­laa, jos­sa oli me­neil­lään lah­jo­jen an­ta­mi­sen het­ki.

Otto Semler

Mat­teus kir­joit­taa, et­tä täh­ti py­säh­tyi sen pai­kan pääl­le, jos­sa lap­si oli. Suu­ri ilo val­ta­si tie­tä­jät. He oli­vat saa­pu­neet pe­ril­le. Pit­kä ja ras­kas mat­ka oli ta­ka­na, ja nyt he oli­vat löy­tä­neet et­si­män­sä ku­nin­kaan. Mie­het me­ni­vät si­säl­le ta­loon, jon­ne Joo­sef ja Ma­ria oli­vat men­neet asu­maan. Mat­teus kut­suu­kin paik­kaa ta­lok­si, ja lap­ses­ta hän käyt­tää ni­mi­tys­tä pai­di­on, lap­su­kai­nen. Oli­han Jee­sus tuos­sa vai­hees­sa jo yli vuo­den ikäi­nen taa­pe­ro.

Seu­raa herk­kä koh­taus, kun tie­tä­jät pol­vis­tu­vat pie­nen lap­sen edes­sä an­ta­en hä­nel­le kal­li­sar­voi­sia lah­jo­ja: kul­taa, suit­su­ket­ta ja mir­haa. Pit­kä mat­ka on päät­ty­nyt. Pa­ka­na­kan­san edus­ta­jat saa­vat näh­dä Mes­si­as-ku­nin­kaan ja us­ko­vat hä­neen. Tä­män jäl­keen Ju­ma­la al­kaa pu­hua hei­dän si­sim­mäs­sään ja kiel­tää tie­tä­jiä me­ne­mäs­tä He­ro­dek­sen luo. Ju­ma­la pu­huu myös Joo­se­fil­le ja ke­hot­taa hän­tä pa­ke­ne­maan per­heen­sä kans­sa Egyp­tiin.

Otto Semler

Kun He­ro­des kuu­lee tie­tä­jien pet­tä­neen hä­net, hän jul­mis­tuu ja päät­tää sur­ma­ta jo­kai­sen al­le kak­si­vuo­ti­aan poi­ka­lap­sen. He­ro­des tie­si tar­kal­leen mitä teh­dä, sil­lä lap­sen ikä las­ket­tiin an­tii­kin ai­kaan si­ki­ä­mi­ses­tä läh­tien. Näin ol­len Jee­sus-lap­si­kin lä­hes­tyi jo kah­den vuo­den ikää. On ar­voi­tu, et­tä tuos­sa ve­ri­löy­lys­sä Bet­le­he­min ky­läs­sä sur­mat­tiin noin 20 poi­ka­las­ta. Vaik­ka teko oli hir­vit­tä­vä, se ei ole jää­nyt his­to­ri­an kir­joi­hin He­ro­dek­sen jul­mien töi­den lu­et­te­los­sa.

Edel­lä kir­joit­ta­ma­ni ku­vaus kos­kee Raa­ma­tun ta­pah­tu­mia, joi­den in­hi­mil­li­nen ym­mär­tä­mi­nen voi ol­la vai­ke­aa. Bet­le­he­min täh­den koh­dal­la pa­la­pe­lin pa­la­set lok­sah­ta­vat kui­ten­kin häm­mäs­tyt­tä­vän hy­vin pai­koil­leen myös täh­ti­tie­teen nä­kö­kul­mas­ta. Ju­ma­la aset­ti kirk­kaan täh­den mer­kik­si tai­vaal­le juu­ri sil­loin, kun Mes­si­as syn­tyi maa­il­maan.

Jos­pa löy­täi­sim­me tien Sei­men lap­sen luo kirk­kaan jou­lu­täh­den oh­jaa­ma­na. Tuo täh­ti on Ju­ma­lan sana. Jee­sus-lap­si tul­koon asu­maan sy­dä­men ol­ki­vuo­teel­le tä­nä­kin jou­lu­na.

MikaMutanen
Olen Oulussa syntynyt, Rovaniemellä kasvanut, Kajaanissa opiskellut ja Paltamoon kodin rakentanut opettaja ja yhdeksän lapsen isä. Asun vaimoni ja kahden nuorimman lapsen kanssa Mieslahden Kaskelassa, jossa on poltettu kylän viimeinen kaski 1900-luvun alussa. Täällä on kaikki mitä tarvitsen: perhe, kukkaniityt, perinneaidat, lampola, halkorante, kuusikkovaarat ja Oulujärven siintävät selät. Palautetta blogeista: mika.mutanen(a)gmail.com
25.12.2025

Enkeli sanoi paimenille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Luuk. 2:10–11

Viikon kysymys