Samu Lu­mi­jär­vi

Mil­lai­nen on si­nun Ju­ma­la­si? Ketä tai mitä ha­lu­at sy­dä­mes­tä­si pal­vel­la? Pal­ve­let­ko tä­män ajan epä­ju­ma­lia vai Her­raa? Jee­suk­sen ope­tuk­sen mu­kaan et voi pal­vel­la mo­lem­pia (Matt. 6:24).

Psal­mi 81 si­säl­tää lain en­sim­mäi­nen käs­kyn: ”Minä olen Her­ra, si­nun Ju­ma­la­si. Si­nul­la ei saa ol­la mui­ta Ju­ma­lia.” Lut­he­rin se­li­tyk­sen mu­kaan mei­dän tu­lee yli kai­ken pe­lä­tä ja ra­kas­taa Ju­ma­laa ja tur­vau­tua yk­sin hä­neen. Mitä tämä tar­koit­taa?

Us­ko­vai­sel­le Ju­ma­la näyt­täy­tyy ra­kas­ta­va­na ja ar­mol­li­se­na tai­vaal­li­se­na Isä­nä, jo­hon saa kai­kes­sa tur­vau­tua. Mik­si hän­tä tu­li­si sit­ten pe­lä­tä? Her­ran pel­ko on tun­nus­tau­tu­mis­ta syn­ti­sek­si ja ar­moa tar­vit­se­vak­si Ju­ma­lan van­hurs­kau­den ja kaik­ki­val­tiu­den edes­sä. Se on nöy­rää kun­ni­oi­tus­ta Luo­jaa koh­taan. Us­ko­vai­sel­la on ter­veel­li­nen lap­sen pel­ko sii­tä, et­tei it­se ajau­tui­si pois Ju­ma­lan ar­mos­ta ja rak­kau­des­ta syn­nin lu­val­li­suu­teen ja epä­us­koon. Syn­nit an­teek­si saa­nee­na Ju­ma­lan lap­si ei ha­lua tie­ten tah­to­en teh­dä syn­tiä, kos­ka tai­vaal­li­nen Isä vi­haa syn­tiä.

Her­ran pel­ko on sy­dä­men ha­luk­kuut­ta tais­tel­la syn­tiä vas­taan, elää Ju­ma­lan sa­nan mu­kai­ses­ti ja kil­voi­tel­la hy­väl­lä omal­la­tun­nol­la. Tä­män kai­ken vai­kut­taa Ju­ma­lan ar­mo. Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa saa ar­mos­ta us­koa joka päi­vä kaik­ki syn­nit an­teek­si. Lain al­la elä­väl­lä on or­jan pel­ko – ar­mon osal­li­suu­des­sa elä­väl­lä on lap­sen pel­ko.

Jee­suk­sen opet­ta­mas­sa Her­ran ru­kouk­ses­sa pyy­däm­me: ”Py­hi­tet­ty ol­koon si­nun ni­me­si.” Lut­her opet­taa Vä­häs­sä ka­te­kis­muk­ses­sa, mitä tämä mer­kit­see: Ju­ma­lan nimi on kyl­lä si­nän­sä pyhä, mut­ta me pyy­däm­me, et­tä se py­hi­tet­täi­siin mei­dän­kin kes­kuu­des­sam­me.

Ju­ma­lan nimi py­hi­te­tään, kun Ju­ma­lan sa­naa ope­te­taan puh­taas­ti ja sel­ke­äs­ti ja ele­tään sen mu­kaan. Joka opet­taa ja elää toi­sin kuin Ju­ma­lan sana opet­taa, se hä­päi­see Ju­ma­lan ni­men. Au­ta ja var­je­le mei­tä näis­sä, tai­vaal­li­nen Isä!

Ju­ma­lan kaik­ki­val­tius ja py­hyys on ajas­sam­me vah­vas­ti ky­see­na­lais­tet­tu. Ene­ne­väs­sä mää­rin Ju­ma­lan sana hy­lä­tään ja Ju­ma­lan nimi hä­päis­tään. Sie­lun­vi­hol­li­nen hou­kut­te­lee myös us­ko­vai­sia pal­vo­maan epä­ju­ma­lia, ku­ten se hou­kut­te­li Jee­sus­ta­kin kor­ves­sa (Matt. 4). Tämä voi ta­pah­tua hy­vin sa­la­ka­va­las­ti esi­mer­kik­si äly­lait­tei­den ää­res­sä. Psal­min­kir­joit­ta­ja pi­tää au­tu­aa­na ih­mis­tä, joka ei va­el­la ju­ma­lat­to­mien ta­voin, ei is­tu pilk­kaa­jien pa­ris­sa ei­kä as­tu syn­tis­ten teil­le (Ps. 1).

Ha­lu­at­han sinä py­hit­tää tai­vaal­li­sen Isän ni­men elä­mäs­sä­si ja pi­tää vain hän­tä si­nun Ju­ma­la­na­si? Täl­löin on oleel­lis­ta, et­tä us­kot kaik­ki syn­nit an­teek­si Ju­ma­lan val­ta­kun­nan evan­ke­liu­mis­sa. Us­ko ja Pyhä Hen­ki vai­kut­ta­vat tah­don Ju­ma­lan sa­nan mu­kai­seen elä­mään ja Ju­ma­lan pal­ve­le­mi­seen. Omal­la tah­dol­la ja omil­la voi­mil­la tä­hän ei ky­ke­ne.

Kun syn­ti tart­tuu ja ih­mi­nen kul­kee har­haan, Pyhä Hen­ki oh­jaa pa­ran­nuk­seen. Syn­tien an­teek­si­an­ta­mus an­taa voi­maa alis­tua Py­hän Hen­gen oh­jat­ta­vak­si. Kaik­ki, joi­ta Ju­ma­lan Hen­ki joh­taa, ovat Ju­ma­lan lap­sia (Room. 8:14). Evan­ke­liu­min us­ko­ja­na pää­see tai­vaa­seen. Jee­sus sa­noo: ”Au­tu­aat ovat puh­taat sy­dä­mes­tä, sil­lä he saa­vat näh­dä Ju­ma­lan” (Matt. 5:8).