Juha Kaa­ri­vaa­ra

Jou­lu­aat­to­na ol­laan pro­feet­to­jen lu­paus­ten to­teu­tu­mi­sen ovel­la, kun lu­paus Va­pah­ta­jan syn­ty­mäs­tä on täyt­ty­mäs­sä jou­lu­yö­nä.

Jou­lu­e­van­ke­liu­min alus­sa ker­ro­taan Joo­se­fin ja Ma­ri­an mat­kas­ta ko­ti­kau­pun­gis­taan Na­sa­re­tis­ta Daa­vi­din kau­pun­kiin Bet­le­he­miin. Joo­sef kuu­lui Daa­vi­din su­kuun ja hä­nen tuli kir­jau­tua ve­ro­lu­et­te­loon su­kun­sa kau­pun­gis­sa. Mat­kal­le oli läh­det­tä­vä kei­sa­ri Au­gus­tuk­sen käs­kys­tä, vaik­ka Ma­ria odot­ti jo vii­mei­sil­lään esi­kois­lap­sen syn­ty­mää.

Ju­ma­la oli il­moit­ta­nut Joo­se­fil­le, et­tä Ma­ri­an koh­dus­sa siin­nyt uu­si elä­mä on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Tä­hän luot­ta­en Joo­sef oli ot­ta­nut Ma­ri­an vai­mok­seen ja tah­toi kul­kea hä­nen rin­nal­laan näis­sä pe­las­tus­his­to­ri­an kes­kei­sis­sä vai­heis­sa, myös täl­lä vai­val­loi­sel­la mat­kal­la Ga­li­le­as­ta Juu­de­an Bet­le­he­miin.

Lu­pauk­set täyt­ty­vät

Ju­ma­la oli an­ta­nut jo en­sim­mäi­sel­le ih­mis­pa­ril­le Aa­da­mil­le ja Ee­val­le lu­pauk­sen maa­il­man Va­pah­ta­jas­ta. He oli­vat rik­ko­neet sie­lun­vi­hol­li­sen hou­kut­te­le­ma­na ra­jat, jot­ka Ju­ma­la oli aset­ta­nut elä­mäl­le Ede­nin pa­ra­tii­sis­sa. Syn­tiin­lan­kee­muk­sen vuok­si koko ih­mis­kun­ta jou­tui eroon Luo­jas­taan. Ju­ma­la kui­ten­kin ra­kas­ti luo­maan­sa ih­mis­tä: ”Sii­nä on rak­kaus – ei sii­nä, et­tä me olem­me ra­kas­ta­neet Ju­ma­laa, vaan sii­nä, et­tä hän on ra­kas­ta­nut mei­tä ja lä­het­tä­nyt Poi­kan­sa mei­dän syn­tiem­me so­vi­tuk­sek­si” (1. Joh. 4:10).

Jee­suk­sen syn­ty­mää edel­si odo­tuk­sen ai­ka, jol­loin Ju­ma­la vä­lit­ti pro­feet­to­jen kaut­ta kan­sal­leen lu­pauk­sia Va­pah­ta­jan tu­le­mi­ses­ta. Van­han lii­ton ajal­la Ju­ma­lan lap­set us­koi­vat lu­pauk­seen Jee­suk­ses­ta, joka ker­ran syn­tyy ih­mi­sek­si ja so­vit­taa hei­dän ja koko ih­mis­kun­nan syn­nit. Pro­feet­ta Mii­ka en­nus­ti Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä: ”Sinä Bet­le­hem, sinä Ef­ra­ta, sinä olet pie­nin Juu­dan su­ku­kun­tien jou­kos­sa! Mut­ta si­nun kes­kuu­des­ta­si nou­see Is­ra­e­lil­le hal­lit­si­ja. Hä­nen juu­ren­sa ovat mui­nai­suu­des­sa, iki­ai­ko­jen ta­ka­na.” (Mii­ka 5:1.)

Joo­se­fin ja Ma­ri­an saa­pu­es­sa Bet­le­he­miin oli­vat kau­pun­gin ma­ja­ta­lot täyn­nä ve­rol­le­pa­non vuok­si ja heil­le löy­tyi yö­si­jak­si vain vaa­ti­ma­ton tal­li­ra­ken­nus. Siel­lä Jee­sus-lap­si syn­tyi, ja Ma­ria-äi­ti las­ki hä­net ka­pa­loi­tu­na le­pää­mään sei­meen.

Suu­ri ilo koko kan­sal­le

Ilo­sa­no­ma Va­pah­ta­jan syn­ty­mäs­tä tuo­tiin en­sim­mäi­se­nä köy­hil­le lam­mas­pai­me­nil­le, jot­ka hoi­ti­vat us­kol­li­ses­ti ar­kis­ta teh­tä­vään­sä yön hil­jai­suu­des­sa. He sai­vat en­ke­lin vä­lit­tä­mä­nä rie­mul­li­sen vies­tin: ”Äl­kää pe­lät­kö! Minä il­moi­tan teil­le ilo­sa­no­man, suu­ren ilon koko kan­sal­le. Tä­nään on teil­le Daa­vi­din kau­pun­gis­sa syn­ty­nyt Va­pah­ta­ja. Hän on Kris­tus, Her­ra.” (Luuk. 2:10–11.)

Kun val­mis­tau­du­taan Va­pah­ta­jan syn­ty­mä­juh­laan, odo­te­taan jou­lu­rau­han ko­ke­mis­ta yh­des­sä lä­heis­ten kans­sa. Sy­vim­mil­lään jou­lu­rau­han voi ko­kea sil­loin, kun saa us­koa syn­nit an­teek­si ja sy­dä­mes­sä on Ju­ma­lan rau­ha. Tätä maa­il­man pa­ras­ta vies­tiä Jee­suk­ses­ta syn­tien so­vit­ta­ja­na kuu­lu­te­taan edel­leen Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta Py­hän Hen­gen vai­kut­ta­ma­na.

Saa­koon Jee­sus-lap­si ol­la sy­dän­ten asuk­kaa­na niin jou­lu­na kuin jo­kai­se­na elä­män päi­vä­nä. Hä­nen ni­mes­sään ja ve­res­sään on syn­tien an­teek­si­an­to. Evan­ke­liu­mis­sa Ju­ma­lan rau­haa et­si­vä saa omak­seen us­kon lah­jan ja Py­hän Hen­gen.