Eveliina Saukko
Eveliina Saukko
Risto Koskimäki
Jumalan suuri rakkaus ihmistä kohtaan näkyy pitkäperjantain sanomassa.
Jeesuksen seuraajia oli uskon rohkaisemina tullut ristin juurelle. Jotkut seurasivat vähän kauempaa rakkaan Herransa kuolemaa. Ristillä pilkkaaminen ja häpäiseminen jatkui. Kun Jeesuksella oli jano, tarjottiin hänelle viiniä, johon oli sekoitettu sappea, eikä hän pystynyt sitä juomaan. Jeesuksen pään yläpuolelle kirjoitettiin: tämä on juutalaisten kuningas.
Jeesus maksoi syntivelan
Raskaampana Jeesuksen kuormana oli kuitenkin koko maailman syntivelka, jonka Jeesus nöyränä kantoi ja sovitti. Kurjimmankaan syntisen ei tarvitse hukkua iankaikkisesti. Kristuksen antama uhri oli täydellinen. Jeesus osoitti jumalallisen ja inhimillinen persoonansa puolesta kuuliaisuutta Isän tahdolle. Pyhä ja vanhurskas Jumala oli ilmaissut tahtonsa jo ennen kuin maailma oli luotu (Ps. 2:7–8). Näin kirjoitukset kävivät toteen.
Jumalan Poika ja ihminen, Jeesus Kristus, täytti tuon lupauksen. Sielunvihollisen valta on murskattu ja tie taivaaseen avattu. Laestadius kirjoittaa: ”Syntisten velkakirja on maksettu Jumalan Pojan verellä ja hiellä ja vaivalla, joka tämän kautta kuitataan Golgatalla pitkänäperjantaina.” Laestadius rohkaisee kilvoittelemaan: ”Älkää enää uudestaan kartuttako velkaa.” Siksi Jumalan lapsi ahkeroi säilyttää uskon ja hyvän omantunnon.
Temppelin verho repesi
Vain ylimmäinen pappi sai Vanhan liiton jumalanpalveluksessa mennä kerran vuodessa temppelin kaikkein pyhimpään. Siellä hän uhrasi omien ja kansan syntien edestä. Jeesus ylimmäisenä pappina uhrasi, ei enää omien, vaan kansan syntien edestä, itsensä. Kun Jeesus kuoli Golgatan keskimmäisellä ristillä, Jerusalemin temppelin väliverho repesi ylhäältä alas.
Ennen kuin Jeesus kallisti päänsä ja antoi henkensä, hän sanoi: ”Se on täytetty” (Joh. 19:30). Jumalan ankara ja vaativa laki tuli täytetyksi viimeistä piirtoa myöten. Rakkaus ei ollut siinä, että me rakastimme, vaan siinä että Jumala rakasti meitä ensin. Jumala lähetti taivaasta rakkaan Poikansa. (1. Joh. 4:18.)
Kutsu parannukseen
Jumalan valtakunnan saarnassa kuuluu vielä kutsu parannukseen. Tätä kutsua kuulutetaan Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Jeesus antoi omilleen viran saarnata Jeesuksen lunastustyöstä (2. Kor. 5:19). Kun ihminen havahtuu omaan syntisyyteensä ja ymmärtää, ettei voi itse täyttää Jumalan vaativaa lakia, hän saa turvautua evankeliumiin ja uskoa syntinsä anteeksi.
Toinen ristinryöväri nöyrtyi parannukseen ja pyysi: ”Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23:42–43.)
Tie taivaaseen kulkee Jumalan armovaltakunnan kautta. Jumala on iankaikkisella rakkaudella rakastanut luomaansa ihmistä. Meidän tähtemme Jeesus huusi valtavan tuskan ja kuorman alla: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (Matt. 27:46.)
Aurinko pimeni, kalliot halkeilivat ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös haudoista ja näyttäytyivät monille Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Roomalaiset sotilaat joutuivat toteamaan: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika” (Matt. 27:54). Raamattu ei kerro, että tunnustusta olisi seurannut parannus. Parannusta ei kannata siirtää huomiseen. Tänään, kun kuulet Jumalan äänen, ole ahkera ja tee parannus.
Evankeliumi: Matt. 27:33–54
Raamattu 1992: Kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, Pääkallonpaikaksi, he tarjosivat Jeesukselle juotavaksi viiniä, johon oli sekoitettu sappea. Hän maistoi sitä, mutta ei halunnut juoda. Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittämällä niistä arpaa. Sitten he jäivät sinne istumaan ja vartioivat häntä. Hänen päänsä yläpuolelle he kiinnittivät kirjoituksen, josta kävi ilmi hänen tuomionsa syy: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.” Yhdessä Jeesuksen kanssa ristiinnaulittiin kaksi rosvoa, toinen hänen oikealle, toinen hänen vasemmalle puolelleen. Ohikulkijat pilkkasivat häntä. Päätään nyökyttäen he sanoivat: ”Sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä!” Ylipapit yhtyivät hekin pilkkaan yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan. Onhan hän Israelin kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan – pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika.” Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan. Mutta keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?” Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Tämän kuullessaan muutamat siellä olevista sanoivat: ”Hän huutaa Eliaa.” Heti yksi heistä kiiruhti hakemaan sienen, kastoi sen hapanviiniin, pani kepin päähän ja tarjosi siitä hänelle juotavaa. Toiset sanoivat: ”Katsotaanpa nyt, tuleeko Elia hänen avukseen.” Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille. Kun sadanpäällikkö ja miehet, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maan vavahtelun ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunniltaan ja sanoivat: ”Tämä oli todella Jumalan Poika!”
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys