Hiljattain löytyneet vanhat esineet ovat tuoneet Pirkko ja Väinö Wirtasen mieleen monia muistoja ja herättäneet paljon ajatuksia itsenäisyydestä.
Nahkainen kaulaan ripustettava nimilappu löytyi piirongin laatikosta. Pirkko Wirtasen syntymän jälkeisenä yönä vuonna 1939 tuli isälle lähtö, Kontiolahtikin valmistautui sodan syttymiseen.
Wirtanen kertoo, kuinka äiti oli tehnyt lapsille nimilaput mahdollista evakuointia varten. Puhuttiin myös lasten lähettämisestä Ruotsiin.
– Kaikki huonekalut oli nimikoitu ja äiti oli tehnyt suuren säkin jauhopusseista – se oli määrä täyttää tavaroilla ja heittää selkään lähdön hetkellä.
Kotikylä säästyi kuitenkin, eikä evakkoreissua tullut. Naapurikylä Kiihtelysvaara ja monet muut evakuoitiin. Pirkko Wirtanen muistaa seuranneensa Joensuuhun lentäviä sotakoneita kotipihaltaan pikkutyttönä:
– Näin, kun lentokoneet lensivät Joensuuhun päin ja pian kuului jyrinää ja näkyi savua.
Väinö Wirtasen isän kotia tyhjennettiin vastikään, ja sieltä löytyi Elias-isän kunniamerkit sekä kirjeitä sota-ajalta. Sekä Pirkko että Väinö Wirtasen isä oli rintamalla kolmessa sodassa. Jumala varjeli kummankin rintamalta takaisin kotiin.
Kunniamerkit tuovat Väinö Wirtasen mieleen karmeita asioita sotaa edeltävistä tapahtumista: lukioikäisiä poikia kuoli aivan nuoren Eliaksen silmien alla. Wirtanen kertoo, ettei sota-asioista puhuttu lasten kuullen; isä keskusteli niistä vain työhuoneessaan kylässä käyvien veteraanien kanssa.
Hiljattain löytyneet kirjeet rintamalle ovat Väinö Wirtasen äidin ja siskojen kirjoittamia. Kymmenvuotiaat siskot saivat kirjoittaa kotikuulumisia, kun äiti ei aina ehtinyt kaiken työn keskeltä.
Lapsia opetettiin ahkeruuteen, sitkeyteen ja isänmaan rakkauteen. Siihen kuului vastuun antaminen: Väinö Wirtanen muistelee muun muassa hoitaneensa karjaa ja Pirkko Wirtanen huolehtineensa pienemmistä lapsista.
Wirtaset kokevat sisukkuuden auttaneen myöhemmin elämässä, etenkin vaikeina aikoina.
– Työhön on tartuttava, toteaa Väinö Wirtanen.
Wirtaset tarttuivat rohkeasti toimeen silloinkin, kun Vihtiin tuli muutama vuosi sitten paljon turvapaikanhakijoita. Ehkä omat kokemukset sodasta ja evakoista vaikuttivat siihen lämpöön, jolla he avuntarvitsijoihin suhtautuivat.
Saila Sutinen, Vihti
Julkaistu Päivämiehessä 5.11.2018
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys