Leo Väy­ry­nen

Ju­ma­lan ter­ve ta­vat­ta­es­sa ja Ju­ma­lan rau­haan erot­ta­es­sa ovat tut­tu­ja ter­veh­dyk­siä. Eng­lan­tia, ruot­sia ja ve­nä­jää pu­hu­vat us­ko­vai­set käyt­tä­vät Ju­ma­lan rau­haa vas­taa­vaa ter­veh­dys­tä sekä ta­paa­mi­sen et­tä hy­väs­te­lyn yh­tey­des­sä. Mik­si tun­nem­me tar­vet­ta ter­veh­tiä toi­si­am­me näil­lä sa­noil­la?

Ju­ma­lan rau­han toi­vo­tuk­sen pe­rus­ta­na ovat pro­feet­to­jen, Jee­suk­sen ja apos­to­lien käyt­tä­mät rau­han ja siu­nauk­sen toi­vo­tuk­set.

Ju­ma­lan ter­ve ei ole mer­ki­tyk­sel­tään yh­tä sel­vä. Liit­tyy­kö sana ter­ve ter­vey­teen vai on­ko se ym­mär­ret­tä­vä ter­veh­dys-sa­nak­si? En­sim­mäi­ses­sä ta­pauk­ses­sa toi­vo­tet­tai­siin ter­veyt­tä Ju­ma­las­sa ja toi­ses­sa ter­vei­siä Ju­ma­lal­ta.

Jäl­kim­mäis­tä vaih­to­eh­toa puo­lus­taa se seik­ka, et­tä esi­mer­kik­si Koi­vis­ton us­ko­vai­set toi­vat toi­sil­leen ”Ju­ma­lan ter­vei­siä”. Vaih­to­eh­dot ei­vät kui­ten­kaan sul­je pois toi­si­aan. Ovat­han Ju­ma­lan ter­vei­set ar­mon ja rau­han toi­vo­tuk­sia, ja rau­haa tar­koit­ta­va hep­re­an sana sha­lom mer­kit­see ter­veyt­tä, eheyt­tä ja on­nea.

Jos me­net Itä­val­taan, kuu­let siel­lä sak­san­kie­li­sen ter­veh­dyk­sen Grüss Gott eli ter­vei­siä Ju­ma­lal­ta. Sii­hen on si­säl­ty­nyt alun pe­rin toi­vo­tus ”Ju­ma­la aut­ta­koon si­nua, Ju­ma­la ol­koon si­nul­le hyvä”.

Ter­veh­dys vas­taa ete­läi­sil­lä sak­san­kie­li­sil­lä alu­eil­la hy­vän päi­vän toi­vo­tus­ta. Itä­val­taan muut­ta­neet, Bos­ni­an mus­li­mi­pa­ko­lai­sia myö­ten, ovat op­pi­neet maan kie­les­tä tä­män ter­veh­dyk­sen.

On­ko us­ko­vais­ten Ju­ma­lan ter­ve lai­naa tuos­ta sak­san­kie­li­ses­tä ter­veh­dyk­ses­tä? Tätä vas­taan pu­huu se, et­tä Grüss Gott on roo­ma­lais­ka­to­lis­ten alu­ei­den ter­veh­dys. Us­ko­vais­ten Ju­ma­lan ter­ve on voi­nut syn­tyä jo nii­den Raa­ma­tus­ta lu­et­ta­vien Ju­ma­lan ter­veis­ten poh­jal­ta, joi­ta en­ke­li vä­lit­ti Jee­suk­sen äi­dil­le Ma­ri­al­le.

Jos lai­nau­tu­mi­sen mah­dol­li­suut­ta ajat­te­lee, link­ki­nä voi­si­vat ol­la her­rn­hu­ti­lai­set ja hei­hin liit­ty­neet hus­si­lai­set, jot­ka oli­vat ko­toi­sin ver­rat­tain ete­läs­tä. Her­rn­hu­ti­lai­suus le­vi­si ai­koi­naan Ruot­siin ja al­koi vai­kut­taa wik­lun­di­lai­suus-ni­mi­se­nä he­rä­tyk­se­nä Tor­ni­on­laak­sos­sa 1700-lu­vul­la. Ter­veh­dys Ju­ma­lan ter­ve on voi­nut kul­keu­tua tuol­le seu­dul­le ky­sei­sen liik­keen mu­ka­na.

Us­ko­vais­ten ter­veh­ti­mi­ses­sä ei ole ky­sy­mys ul­ko­nai­ses­ta ta­vas­ta vaan hen­ge­nyh­tey­den il­mai­se­mi­ses­ta. Erik­seen on to­det­ta­va ter­veh­dys­ten ra­ken­ta­va mer­ki­tys.

Kai­kil­la on ar­jes­sa het­kiä, jol­loin tun­tee us­kon hei­kok­si. Kun mat­ka­ys­tä­vä ter­veh­tii sil­loin Ju­ma­lan ter­veel­lä ja rau­hal­la, tu­lee sel­lai­nen mie­li, et­tä Ju­ma­la ei ole mi­nua unoh­ta­nut. Hän ra­kas­taa ja tur­vaa lähet­tä­mäl­lä ar­mon ja rau­han ter­vei­siä.

Lue li­sää "Ju­ma­lan ter­ve" -il­mauk­sen his­to­ri­as­ta ja kol­mes­ta­kym­me­nes­tä eri kie­li­ver­si­os­ta 3. maa­lis­kuu­ta il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mies-leh­des­tä.