Mark­ku Sep­pä­nen

Kaik­ki­na ai­koi­na on asi­oi­ta, jot­ka vie­roit­ta­vat elä­väs­tä us­kos­ta. Vii­me vuo­sien tek­no­lo­gi­an ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut val­ta­van voi­ma­kas vai­ku­tus. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta toi­mii Hy­vän Pai­me­nen mie­lel­lä. Ha­lu­am­me ker­toa sii­tä, mitä it­se olem­me ko­ke­neet ja saa­neet.

Elä­mä on Ju­ma­lan lah­ja. Ju­ma­lan luo­ma maa­il­ma on mie­len­kiin­toi­nen luon­non ih­mei­neen, näh­tä­vyyk­si­neen, kek­sin­töi­neen ja ta­pah­tu­mi­neen. Jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suus opis­kel­la, teh­dä työ­tä, pal­vel­la toi­sia ja ke­hit­tää lah­jo­jaan.

Ju­ma­lan an­ta­mis­ta lah­jois­ta suu­rin on us­ko­mi­sen lah­ja, jon­ka mer­ki­tys ko­ros­tuu jo­ka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä ja ulot­tuu ajan ra­jan toi­sel­le puo­lel­le. Us­ko­vai­nen on saa­nut sy­dä­meen­sä tur­val­li­suu­den, va­pau­den, rau­han ja ilon. Ju­ma­lan sana neu­voo tä­män lah­jan säi­lyt­tä­mi­ses­sä.

On hyvä iloi­ta ai­neel­li­ses­ti hy­väs­tä ajas­ta, hy­vin­voin­nis­ta ja siu­nauk­ses­ta, jota on elet­ty. Suo­mi on maa­il­man­laa­jui­ses­ti­kin saa­nut tun­nus­tus­ta kan­sa­lais­ten ta­sa­ver­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta, tur­val­li­suu­des­ta, hy­väs­tä ter­vey­den­hoi­dos­ta, kou­lu­tuk­ses­ta ja va­kaas­ta de­mok­raat­ti­ses­ta elä­mäs­tä. Suo­mi on kan­sa­lais­ten omiin ar­voi­hin pe­rus­tu­en on­nel­li­sin kan­sa seit­se­män­nen ker­ran, mu­ka­na ver­tai­lus­sa on 140 maa­ta.

Raa­ma­tun ar­vo­val­ta on vä­hen­ty­nyt

Kaik­ki­na ai­koi­na on asi­oi­ta, jot­ka vie­roit­ta­vat elä­väs­tä us­kos­ta. Nyt me­dia tuo esil­le maa­il­man pa­huu­den ja ih­mis­ten eri­ar­voi­suu­den. Ko­ven­tu­nut­ta sa­nan­käyt­töä ja tois­ten ih­mis­ten kun­ni­oi­tuk­sen puu­tet­ta esiin­tyy va­li­tet­ta­van pal­jon.

Ar­vo­poh­ja, jol­le suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on ra­ken­net­tu, on pe­rus­tu­nut lu­te­ri­lai­sel­le kris­til­li­syy­del­le. Sii­nä on ar­vos­tet­tu avi­o­liit­toa, ko­te­ja, per­hei­tä, us­kon­toa ja isän­maa­ta. Kir­kol­la ja kou­lul­la on ol­lut hy­vin suu­ri roo­li. Nyt nii­den mer­ki­tys ja mah­dol­li­suu­det ovat ko­vas­ti vä­hen­ty­neet.

Vaik­ka hen­gel­li­syy­des­tä pu­hu­taan, tie­to Ju­ma­lan sa­nas­ta on ohen­tu­nut ja Raa­ma­tun ar­vo­val­ta on kär­si­nyt. Maal­lis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen myö­tä lap­sia kas­te­taan en­tis­tä vä­hem­män, enää vain noin puo­let kas­va­val­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Kirk­koon kuu­lui vuon­na 1954 95 % suo­ma­lai­sis­ta, vuon­na 2023 65 %. Ih­mi­set al­tis­tu­vat se­ka­val­le ar­vo­poh­jal­le. Ajan hen­gel­li­set kan­na­no­tot pe­rus­te­taan usein kan­sa­lais­mie­li­pi­tee­seen, tasa-ar­vo­nä­kö­kul­maan ja sel­lai­seen su­vait­se­vai­suu­teen, jol­le ei löy­dy Ju­ma­lan sa­nas­ta oi­keu­tus­ta. Ju­ma­lan sa­naa se­li­te­tään niin, et­tei se oli­si ris­ti­rii­das­sa omak­su­tun elä­män­ta­van kans­sa.

Kes­kei­se­nä kaik­keen elä­mään vai­kut­ta­va­na muu­tok­se­na nä­kyy Ju­ma­lan sa­naan pe­rus­tu­van avi­o­lii­ton ja per­hei­den ase­man ja mer­ki­tyk­sen hä­mär­ty­mi­nen sekä Ju­ma­lan sa­nan vas­tai­sen sek­su­aa­li­suu­den ko­ros­tu­mi­nen. Elä­män ar­vot ovat us­ko­vai­sen kan­nal­ta muut­tu­neet mo­nil­ta osin kiel­tei­seen suun­taan. Tä­män vuok­si us­ko­vai­sen ko­din vas­tuu en­ti­ses­tään ko­ros­tuu kas­va­tus­työs­sä.

Avi­o­liit­to on Ju­ma­lan lah­ja

Avi­o­liit­to on vii­me vuo­siin as­ti ylei­ses­ti säi­lyt­tä­nyt paik­kan­sa läpi ai­ka­kau­sien mie­hen ja nai­sen vä­li­se­nä luon­nol­li­se­na yh­teis­elä­män muo­to­na. Nyt sen ase­ma muut­tu­mas­sa, jota kirk­kom­me­kin va­li­tet­ta­vas­ti näyt­tää laa­jas­ti tu­ke­van.

Raa­ma­tun mu­kaan avi­o­liit­to on mie­hen ja nai­sen vä­li­nen pyhä ja eli­ni­käi­nen liit­to. Se on Ju­ma­lan lah­ja (1. Moos. 1:31). Jee­sus ope­tuk­ses­saan sa­noo: ”Min­kä Ju­ma­la on yh­dis­tä­nyt, sitä äl­köön ih­mi­nen erot­ta­ko” (Mark. 10.2–12, 1. Kor. 7:10–11, Matt. 19:3–12).

Avi­o­lii­ton kaut­ta Ju­ma­la jat­kaa luo­mis­työ­tään ja voi siu­na­ta myös lap­sia. Voi­mas­sa ole­va avi­o­liit­to­a­se­tus sa­noo, et­tä avi­o­liit­to on tar­koi­tet­tu py­sy­väk­si, jot­ta per­heen jä­se­net voi­si­vat yh­des­sä luo­da on­nel­li­sen ko­din – se on eli­ni­käi­nen teh­tä­vä, joka pi­tää yl­lä myös yh­teis­kun­nal­lis­ta jär­jes­tys­tä.

Raa­mat­tu an­taa neu­von­sa per­heen toi­mi­vuu­del­le niin sa­no­tuis­sa huo­neen­tau­lun oh­jeis­sa (Ef. 5:21–6:4; Kol. 3:18-4:1). Näis­sä ope­tus­ten ydin on kaik­kien per­heen­jä­sen­ten kes­ki­näi­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen toi­mi­vuus. Se mer­kit­see tois­ten kuun­te­le­mis­ta, sil­lä muu­ten vuo­ro­vai­ku­tus ei toi­mi.

Näi­hin tär­kei­siin ai­hei­siin on kris­til­li­syy­des­sä val­mis­tel­tu SRK:n per­he- ja di­a­ko­ni­a­työn ma­te­ri­aa­li, joka roh­kai­see muun mu­as­sa yh­tei­siin ko­koon­tu­mi­siin. En­sim­mäi­nen tee­mal­li­nen vuo­si­kir­ja vuo­del­ta 2008 ky­syy ”Kes­tää­kö per­he?”

Sek­su­aa­li­suus ko­ros­tuu

Ai­kaam­me liit­tyy eri­tyi­se­nä il­mi­ö­nä sek­su­aa­li­suu­den ko­ros­tu­mi­nen ja sen eri muo­to­jen vai­ku­tus elä­mään. Sek­su­aa­li­suu­den yli­ko­ros­tu­mi­nen nä­kyy muo­dis­sa, viih­teen eri muo­dois­sa ja eri­tyi­ses­ti so­mes­sa.

Esi­mer­kik­si esi­a­vi­ol­li­sia suh­tei­ta pi­de­tään epä­us­kois­ten kes­kuu­des­sa nor­maa­li­na, jopa suo­si­tel­ta­va­na. Ju­ma­lan sa­nan poh­jal­ta ym­mär­räm­me, et­tä seu­rus­te­lun ta­voit­tee­na on avi­o­liit­to. Seu­rus­te­lu­ai­ka­na tu­tus­tu­taan kump­pa­niin ja hä­nen per­hee­seen­sä ja kes­kus­tel­laan kai­kis­ta asi­ois­ta, myös us­ko­na­si­ois­ta. Sek­su­aa­li­suu­den to­teut­ta­mi­nen kuu­luu Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan vas­ta avi­o­liit­toon (1. Kor. 7:2–4; 1. Kor. 6:9).

Us­ko­vai­nen kun­ni­oit­taa kaik­kia Ju­ma­lan luo­mia ih­mi­siä ta­sa­ver­tai­si­na, mut­ta ei voi hy­väk­syä Ju­ma­lan sa­nan vas­tais­ta elä­män­ta­paa, ku­ten ho­mo­liit­to­ja. Saa­tam­me ky­syä, mik­si jot­kut syn­ty­vät eri ta­voin poik­ke­a­vi­na. Siel­lä, mis­sä ih­mi­nen nä­kee eri­lai­suut­ta, Ju­ma­la nä­kee jo­kai­sel­le luo­mal­leen ih­mi­sel­le tar­koi­te­tun mer­ki­tyk­sen ja mah­dol­li­suu­det.

Nuo­ri­so­työn tu­ek­si on laa­dit­tu ma­te­ri­aa­li sek­su­aa­li­suu­des­ta, seu­rus­te­lus­ta ja avi­o­lii­tos­ta. Ma­te­ri­aa­li löy­tyy osoit­tees­ta kap­säk­ki­ju­tut.fi. Useis­sa SRK:n jul­kai­su­jen si­säl­löis­sä on huo­mi­oi­tu nämä ajan­koh­tai­set tee­mat, avi­o­lii­ton ase­ma, per­heen asi­at ja las­ten ja nuor­ten ky­sy­myk­set. Ne löy­ty­vät kir­jois­tam­me ja Kuu­le-so­vel­luk­sen si­säl­löis­tä.

So­men vai­ku­tus on suu­ri

Vii­me vuo­sien tek­no­lo­gi­an ke­hi­tyk­sel­lä on ol­lut val­ta­van voi­ma­kas vai­ku­tus. Tämä ke­hi­tys on vai­kut­ta­nut pal­jon myös SRK:n jul­kai­su­toi­min­nan si­säl­töön ja to­teu­tuk­seen. Ke­hi­tyk­sel­lä on kiis­tä­mät­tä ol­lut erit­täin pal­jon myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia.

Suo­mes­sa ol­laan ai­van di­gi­ta­li­saa­ti­on etu­rin­ta­mas­sa. Se on tuo­nut suo­ma­lai­sil­le ta­lou­del­lis­ta etua, kil­pai­lu­ky­kyä ja hy­vin­voin­tia. Myös evan­ke­liu­min työ on laa­jen­tu­nut ja eden­nyt ne­tin vä­li­tyk­sel­lä. In­ter­ne­tin ha­ku­ken­täs­sä ky­sy­tään yli 10 000 ker­taa kuu­kau­des­sa, mi­ten pää­see tai­vaa­seen tai mi­ten saa syn­nit an­teek­si. Näi­hin ky­sy­myk­siin vas­ta­taan net­ti­si­vuil­lam­me – king­do­mof­pe­a­ce.net ker­too Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ja sii­tä, mi­ten me us­kom­me, ja opas­taa et­si­viä rau­han val­ta­kun­taan.

In­ter­ne­tin ja so­men var­jo­puo­lil­ta ei voi­da kui­ten­kaan sul­kea sil­miä. So­men si­säl­löt ovat muut­ta­neet maa­il­maa ja si­säl­tä­vät pal­join so­pi­ma­ton­ta oh­jel­maa ja viih­det­tä. So­mes­sa asi­at hel­pos­ti vää­ris­ty­vät. Se ruok­kii ja pi­tää yl­lä pin­nal­li­suut­ta, ais­til­li­suut­ta, ra­han val­taa ja vas­tuu­ton­ta elä­män­ta­paa.

So­si­aa­li­sen me­di­an idea sai al­kun­sa kult­tuu­ris­ta, jon­ka ihan­ne oli, et­tä elä­mäs­sä ja tie­don vä­li­tyk­ses­sä ei saa ol­la min­kään­lai­sia ra­jo­ja. On vain täy­del­li­nen sa­nan­va­paus ja kai­ken­lai­nen va­paus. Tut­ki­jat esit­ti­vät jo lä­hes 20 vuot­ta sit­ten kol­me so­men vaa­raa: mah­tai­lun vaa­ra, jon­ka tun­nus­piir­tei­tä ovat ko­vuus ja em­pa­ti­an puu­te, jol­loin ei ero­te­ta toi­sen tun­tei­ta; nar­sis­min vaa­ra, jos­sa it­ses­tä kau­pa­taan pa­ras­ta ku­vaa, joka vää­ris­tää elä­mää ja joh­taa it­se­kes­kei­seen elä­män­ta­paan sekä al­hai­suu­den vaa­ra, joka tar­koit­taa, et­tä in­ter­ne­tin ja so­men si­säl­lös­tä suu­ri osa on vä­ki­val­taa, sek­siä ja pin­nal­lis­ta viih­det­tä.

Some voi syn­nyt­tää voi­ma­kas­ta kär­jis­tä­mis­tä, vas­tak­kai­na­set­te­lua, mie­li­pi­teen muok­kaus­ta, lii­oit­te­lua ja it­se­kes­kei­syyt­tä. Toi­sia ih­mi­siä saa­te­taan es­toit­ta sät­tiä ja hä­päis­tä. Vi­ha­pu­hees­ta on vain ly­hyt mat­ka te­koi­hin.

So­men vaa­roi­hin on ha­vah­dut­tu laa­jas­ti eri puo­lel­la maa­il­maa. Rans­kas­sa pre­si­dent­ti Mac­ro­nin aset­ta­ma asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä esit­ti, et­tei al­le 13-vuo­ti­ail­le an­net­tai­si ol­len­kaan äly­pu­he­lin­ta ja some kiel­let­täi­siin al­le 18-vuo­ti­ail­ta. Suu­rel­la to­den­nä­köi­syy­del­lä myös suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa jou­du­taan var­sin pian laa­jas­ti ar­vi­oi­maan, mil­lais­ta vai­ku­tus­ta äly­lait­teil­la ja so­mel­la on mie­len­ter­vey­del­le, ih­mis­suh­teil­le, lap­sen kas­vu­rau­hal­le, vä­ki­val­tai­sen il­ma­pii­rin syn­ty­mi­sel­le, kiu­saa­mi­sel­le, op­pi­mis­häi­ri­öil­le ja muil­le tä­män kal­tai­sil­le asi­oil­le.

Mo­net us­ko­vai­set lap­si­per­hei­den van­hem­mat ovat ol­leet huo­lis­saan, ei­vät­kä syyt­tä. Eten­kin Tik­tok-so­vel­lus ad­dik­toi ka­peut­ta­van al­go­rit­min vuok­si eri­tyi­ses­ti lap­sia ja nuo­ria. Sen myö­tä il­ki­val­ta, kiu­saa­mi­nen ja yh­teis­kun­ta­vas­tai­suus ovat nous­seet esil­le.

Su­vi­seu­rois­sa tuli myyn­tiin Häi­rik­kö­su­si-ro­maa­ni, joka ker­too muun mu­as­sa kou­lu­lais­ten kes­kuu­des­sa ta­pah­tu­van pii­lo­vai­kut­ta­mi­sen tai hyb­ri­di­vai­kut­ta­mi­sen vaa­rois­ta. Näi­tä ai­hei­ta on myös kä­si­tel­ty Päi­vä­mies-leh­dis­sä ja kap­säk­ki­ju­tuis­sa.

Jul­kai­sut tu­ke­vat

SRK:n jul­kai­sut toi­mi­vat tä­nään vas­ta­voi­ma­na viih­teel­lis­ty­väs­sä ja pin­nal­lis­tu­vas­sa so­me­a­jas­sa, joka on pal­jol­ti luo­pu­nut kris­til­li­ses­tä ar­vo­poh­jas­ta. Ny­ky­kir­jal­li­suu­des­sa ja kult­tuu­ris­sa val­taa­vat alaa vä­ki­val­lan, sek­sin, ri­kos­ten ja pe­tos­ten ku­vaa­mi­nen. Nämä ih­mi­siä mu­kaan­sa tem­paa­vat ai­heet tuo­vat ra­haa te­ki­jöil­leen, mut­ta usein pa­haa oloa nii­den ku­lut­ta­jil­le. On tär­ke­ää, et­tä kas­va­tus­työs­sä opas­te­taan pie­nes­tä pi­tä­en kris­til­li­syy­den jul­kai­su­jen ää­rel­le. Nii­den vä­li­tyk­sel­lä ra­ken­ne­taan Ju­ma­lan sa­nan poh­jal­le ra­ken­tu­vaa maa­il­man­ku­vaa ja vah­vis­te­taan us­koa. Jul­kai­su­työn pa­ris­sa ole­vat toi­vo­vat, et­tä jul­kai­su­ja pi­de­tään esil­lä riit­tä­väs­ti rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­sa ja myös seu­ra­pu­heis­sa.

Me­dia-alal­la ta­pah­tu­vaa mur­ros­ta on seu­rat­tu tii­viis­ti myös kris­til­li­syy­den pii­ris­sä. Yh­tei­se­nä kä­si­tyk­se­nä on ym­mär­ret­ty, et­tä ke­hi­tyk­ses­sä on ol­ta­va myön­tei­sel­lä ta­val­la mu­ka­na, jot­ta ra­ken­ta­va vies­ti saa­tai­siin pe­ril­le. Di­gi­ai­ka on to­del­li­suut­ta, jos­ta em­me voi ko­ko­naan ir­rot­tau­tua. Kris­til­li­syys vies­tii mo­ni­puo­li­ses­ti hy­vää sa­no­maa eri ka­na­vien kaut­ta pe­rin­teis­ten leh­tien, kir­jo­jen ja ää­nit­tei­den li­säk­si.

Päi­vä­mie­hel­lä on verk­ko­leh­ti, jon­ka lu­ki­joi­ta on 120 maas­sa. Päi­vä­mie­hen digi- ja nä­köis­leh­teä alet­tiin jul­kais­ta vuon­na 2017, ja nii­den le­vik­ki on noin 1 100. Päi­vä­mie­hel­lä on myös Fa­ce­book- ja Ins­tag­ram-ti­lit ja nuor­ten si­vut kap­sak­ki­ju­tut.fi, joka jul­kai­see si­säl­töä myös so­mes­sa. Las­ten Pol­ku -leh­del­lä on myös verk­ko­si­vut.

Pal­jon kii­tos­ta saa­nut Kuu­le-so­vel­lus otet­tiin käyt­töön vuon­na 2020. Siel­tä löy­ty­vät ää­nit­teet, kir­jat ja leh­det, pod­cas­tit ja ää­ni­leh­det. Kuu­lel­la on noin 8 000 ti­laa­jaa, ja sii­hen li­sä­tään si­säl­töä jat­ku­vas­ti. Li­säk­si SRK:n verk­ko­si­vuil­la sekä SRKnyt-ti­lil­lä Fa­ce­boo­kis­sa ja Ins­tag­ra­mis­sa tie­do­te­taan tu­le­vis­ta ta­pah­tu­mis­ta ja toi­min­nas­ta, esi­mer­kik­si Ke­sä­seu­ra­ra­di­os­ta. Yo­u­Tu­bes­ta löy­tyy myös SRKnyt-ka­na­va, jos­sa vä­li­te­tään muun mu­as­sa Su­vi­seu­ro­ja, jul­kis­ta­mis­ti­lai­suuk­sia ja kirk­ko­lau­lu­ti­lai­suuk­sia.

Les­ta­di­o­lai­sen kris­til­li­syy­den ul­ko­puo­lel­la­kin on huo­mat­tu SRK:n hen­gel­li­sen ja klas­si­sen mu­sii­kin osaa­mi­nen ja ää­nit­tei­den kor­kea taso. Sa­maa ta­soa löy­tyy myös kir­jal­li­sis­ta jul­kai­suis­ta – kai­kis­sa te­ok­sis­sa poh­ja­vi­ree­nä on ar­mol­li­suus ja kii­tol­li­suus elä­män lah­jas­ta. On hyvä muis­taa, et­tä jul­kai­suis­ta saa­dul­la tu­loil­la ra­hoi­te­taan kris­til­li­syy­den lä­he­tys­työ­tä sekä nuo­ri­so- ja lei­ri­työ­tä. Noin puo­let SRK:n tu­lois­ta tu­lee jul­kai­suis­ta. Kun ajat­te­lee tätä tär­ke­ää työ­muo­toa, ei voi kuin ih­me­tel­lä, kuin­ka pal­jon kris­til­li­syy­des­sä on­kaan lah­jo­ja, in­nos­tus­ta ja pal­ve­lu­miel­tä uu­sien jul­kai­su­jen ja ää­nit­tei­den tuot­ta­mi­sek­si.

Hyvä Pai­men hoi­taa

Ju­ma­la te­kee työ­tään vie­lä ko­ti­maas­sam­me ja myös eri puo­lel­la maa­il­maa. Ju­ma­lan val­ta­kun­ta toi­mii Hy­vän Pai­me­nen mie­lel­lä. Ha­lu­am­me ker­toa sii­tä, mitä it­se olem­me ko­ke­neet ja saa­neet. Jee­suk­sen ar­mah­ta­vas­ta mie­len­laa­dus­ta saa ai­na ot­taa op­pia, kun koh­taa lä­him­mäi­siä. Rak­kaus ja ys­tä­väl­li­nen koh­te­lu voit­ta­vat es­teet.

Moni lä­hei­nen ih­mi­nen on saat­ta­nut kul­keu­tua epä­us­kon tiel­le. Lä­heis­ten us­kos­ta luo­pu­mis­ta on ol­lut vai­kea koh­da­ta. Kas­vat­ta­ja­na saat­taa tun­tea epä­on­nis­tu­mis­ta ja pel­koa las­ten tu­le­vai­suu­des­ta, kun heil­tä puut­tuu elä­män tur­val­li­nen pe­rus­tus.

Jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on kui­ten­kin oma elä­män­sä, jota ei voi mää­rä­tä. Ke­tään ei voi pai­nos­taa us­ko­maan, voi vain rak­kau­del­la lä­hes­tyä ja koh­da­ta. On loh­dul­lis­ta muis­taa, et­tä lap­suu­des­sa kyl­vet­ty sie­men voi kan­taa myö­hem­min hy­vän he­del­män. Us­ko­vai­sel­la on ru­kouk­sen lah­ja. Ajat­te­len, et­tä us­ko­vais­ten äi­tien ja isien ru­kouk­set kuul­laan tai­vaas­sa.

An­teek­si pyy­tä­mi­nen, an­teek­si an­ta­mi­nen ja an­teek­si us­ko­mi­nen yl­lä­pi­tä­vät rak­kaut­ta kaik­kien vä­lil­lä. Paa­va­li opet­taa (Kol. 3:12–13): ”Pi­tä­kää huo­li, et­tä tu­let­te toi­meen kes­ke­nän­ne, an­ta­en an­teek­si toi­sil­len­ne, vaik­ka teil­lä oli­si­kin moit­ti­mi­sen ai­het­ta. Niin kuin Her­ra on an­ta­nut teil­le an­teek­si, niin an­ta­kaa te­kin.”

Nöy­ryys ja val­mius tun­nus­taa omat vir­heet hel­pot­ta­vat an­teek­si pyy­tä­mis­tä. Kun muis­taa omat vir­heet, on hel­pom­pi hy­väk­syä toi­sen­kin va­ja­vai­nen toi­min­ta. On hyvä, jos koti on paik­ka, jos­sa on tur­val­lis­ta myös ereh­tyä ja epä­on­nis­tua.

Vaik­ka pu­hu­taan mat­kan vaa­rois­ta, voi tu­le­vai­suu­teen kat­soa va­loi­sas­ti luot­ta­en Ju­ma­lan var­je­luk­seen ja siu­nauk­seen. Tär­kein kas­vat­ta­ja on Ju­ma­lan ar­mo. Ju­ma­lan ar­mo opet­taa hyl­kää­mään ju­ma­lat­to­man me­non ja elä­mään us­ko­vai­sen elä­mää.

Ju­ma­lan siu­nauk­sen ja us­ko­mi­sen lah­jan val­ta­va suu­ruus avau­tuu lo­pul­li­ses­ti ian­kaik­ki­suu­des­sa. Jee­sus loh­dut­taa omi­aan en­nen kär­si­mis­tään ja kuo­le­maan­sa: ”Äl­köön tei­dän sy­dä­men­ne ol­ko le­vo­ton. Us­ko­kaa Ju­ma­laan ja mi­nuun. – – Minä me­nen val­mis­ta­maan teil­le si­jaa mut­ta tu­len sit­ten ta­kai­sin ja nou­dan tei­dät luok­se­ni, jot­ta sai­sit­te ol­la siel­lä mis­sä minä olen.” (Joh. 14:1,3.)

Ar­tik­ke­li on ly­hen­nel­mä Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä 5. tou­ko­kuu­ta pi­de­tys­tä pu­heen­vuo­ros­ta.