Kris­til­li­nen us­ko pe­rus­tuu Jee­suk­sen ylös­nou­se­muk­seen. Pää­si­äi­nen, ylös­nou­se­muk­sen juh­la, on kris­ti­nus­kon van­hin ja tär­kein juh­la. Pää­si­äis­tä edel­tää hil­jai­nen viik­ko, jol­loin muis­tel­laan Kris­tuk­sen kär­si­mys­tä ja tie­tä Gol­ga­tan ris­til­le. Var­si­nai­nen pää­si­äi­nen al­kaa pää­si­äis­sun­nun­tais­ta, jol­loin kris­ti­tyt juh­li­vat Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus­ta.

Pää­si­äi­sen viet­toon liit­tyy pal­jon pe­rin­tei­tä. Pe­rin­teet saat­ta­vat tul­la sa­to­jen vuo­sien ta­kaa. Eri kirk­ko­kun­nil­la on eri­lai­sia pää­si­äi­seen liit­ty­viä tra­di­ti­oi­ta, mut­ta on myös yh­tei­siä pe­rin­tei­tä. Joi­den­kin al­ku­pe­rä on pa­ka­nal­li­nen, mut­ta ne ovat ai­ko­jen saa­tos­sa muun­tu­neet kris­tit­ty­jen ta­voik­si.

Ko­toi­nen ver­sio pal­mu­nok­sis­ta

Ni­ke­an kir­kol­lis­ko­kous päät­ti vuon­na 325, et­tä pää­si­äis­tä vie­te­tään ke­vät­päi­vän­ta­saus­ta seu­raa­van täy­den kuun jäl­kei­se­nä sun­nun­tai­na. Pää­si­äi­nen on ka­len­te­ris­sam­me ai­kai­sin­taan 22. maa­lis­kuu­ta ja myö­häi­sim­mil­lään 25. huh­ti­kuu­ta. En­si vuon­na 2018 pää­si­äis­sun­nun­tai on 1.4 ja vuon­na 2019 21.4.

Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pas­sa ruo­ho ja puut vi­he­ri­öi­vät ja kuk­ka­set kuk­ki­vat ul­ko­na jo pää­si­äi­sai­kaan, toi­sin kuin meil­lä poh­joi­ses­sa. Suo­mes­sa on ta­pa­na kyl­vää as­ti­aan rai­hei­nän sie­me­niä, jois­ta muu­ta­mas­sa päi­väs­sä kas­vaa vih­reä oras. Tapa on yleis­ty­nyt Suo­mes­sa so­tien jäl­keen 1960-lu­vul­la.

Van­hem­pia, yhä käy­tet­ty­jä pää­si­äis­pöy­dän ko­ris­tei­ta ovat ko­toi­set pa­jun­kis­sat ja koi­vu­nok­sat, jot­ka mal­ja­kos­sa al­ka­vat työn­tä­mään hii­ren­kor­vaa. Pa­jun- ja koi­vun­var­vut muis­tut­ta­vat pal­mu­nok­sis­ta, joi­ta ih­mi­sen las­ki­vat tiel­le Jee­suk­sen rat­sas­ta­es­sa Je­ru­sa­le­miin. Ok­sat liit­ty­vät myös pal­mu­sun­nun­tain vir­po­mi­seen

Kas­vi­huo­neis­sa kas­va­tet­tu­ja nar­sis­se­ja ja pää­si­äis­lil­jo­ja on jo 1800-lu­vun puo­lel­la käy­tet­ty Suo­mes­sa pää­si­äis­ko­ris­tei­na. Vih­reä ruo­ho, pa­jun- ja koi­vu­nok­sat sekä ku­kat sym­bo­loi­vat kaik­ki kas­vua ja uut­ta elä­mää, jon­ka Kris­tus val­mis­ti kuo­le­mal­laan ja ylös­nou­se­muk­sel­laan.

Kuk­ko kris­til­li­se­nä sym­bo­li­na

Myös pää­si­äi­se­nä usein esil­lä ole­vat ti­put ja mu­nat ku­vaa­vat uut­ta elä­mää. Pää­si­äis­ko­ris­te­te­ol­li­suu­des­sa ka­naun­tu­vi­kot ovat suo­sit­tu ai­he. Mie­li­ku­vi­tuk­sel­la ei näy­tä ol­leen ra­jo­ja, kun ti­pu­ja on ku­vat­tu eri­lai­sis­sa eläin­ten tai ih­mis­ten puu­his­sa.

Mu­nien vär­jäys ja maa­laus on mo­nis­sa mais­sa ke­hit­ty­nyt omak­si kan­san­tai­teen la­jik­seen. Suo­mes­sa yleis­tä on ol­lut keit­tää mu­nat si­pu­lin­kuo­rien kans­sa pu­na­rus­keik­si. Las­ten suk­laa­mu­nien ko­re­at pääl­lys­pa­pe­rit al­koi­vat ta­val­laan täyt­tää sa­maa teh­tä­vää.

Kris­til­li­se­nä sym­bo­li­na ka­naa tär­ke­äm­pi on kuk­ko, jota on kirk­ko­tai­tees­sa käy­tet­ty valp­pau­den ja kes­tä­vyy­den ver­taus­ku­va­na. Maa­il­man kuu­lui­sin kuk­ko ha­vah­dut­ti lau­lul­laan Pie­ta­rin, joka oli juu­ri kiel­tä­nyt Jee­suk­sen kol­me ker­taa. Kir­kon­kuk­ko val­voo heik­kouk­sil­le al­tis­ta seu­ra­kun­taa mo­nien kir­kon­tor­nien ja kel­lo­ta­pu­lien hui­pul­la.

Kok­ko ja pe­rin­ne­ruu­at

Poh­jan­maal­la pol­te­taan kok­ko­ja pää­si­äis­lau­an­tai­na. Van­hoi­na ai­koi­na ko­koil­la oli tar­koi­tus hää­tää trul­le­ja ja noi­tia pois ta­lon lä­hei­syy­des­tä. Ny­kyi­sin ky­lil­lä pol­tet­ta­vil­le ko­koil­le ke­rään­ny­tään ta­paa­maan naa­pu­rei­ta, ja lop­pu­tu­lil­la ky­län nuo­ri­so ta­ri­noi ja mah­dol­li­ses­ti pais­taa mak­ka­raa.

Pää­si­äi­seen lop­puu paas­ton ai­ka. Täs­tä huo­li­mat­ta pää­si­äi­sen ruo­ka­pe­rin­ne on yk­sin­ker­tai­sem­pi kuin jou­lun. Mäm­mi on tun­ne­tuin pää­si­äi­sen ruo­ka­e­ri­koi­suus. Lam­paan­li­han ku­lu­tus on suu­rin­ta pää­si­äi­sen ai­koi­hin. Itäi­ses­tä pe­rin­tees­tä on pää­si­äis­pöy­tään tul­lut pas­ha.

Läh­teet:

Evl.fi

Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ran tie­to­pa­ke­tit

Kus­taa Vil­ku­nan Vuo­tui­nen ajan­tie­to

Teks­ti: Mau­ri Pen­nin­kan­gas

Ku­vi­tus­ku­vat: Jaak­ko Kos­ke­lo, Mar­kus Leh­ti­nie­mi, Ma­ti­as Haa­ra­nie­mi