JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Millaista uskonnonopetus on nykyään?

Päivämies
Artikkelit
7.2.2019 9.33

Juttua muokattu:

23.12. 02:44
2019122302441920190207093300

Suo­ma­lai­nen us­kon­no­no­pe­tus on niin sa­not­tua oman us­kon­non ope­tus­ta. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta käy evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen us­kon­non ope­tuk­ses­sa, toi­sek­si suu­rin us­kon­no­no­pe­tus­ta saa­va ryh­mä on is­la­mi­nus­koi­set ja kol­man­nek­si suu­rin or­to­dok­sit.

Täl­lä het­kel­lä ope­tus­suun­ni­tel­ma on laa­dit­tu 13 eri us­kon­to­ryh­mäl­le. Us­kon­to­kun­tiin kuu­lu­mat­to­mat käy­vät pää­sään­töi­ses­ti elä­män­kat­so­mus­tie­don ope­tuk­ses­sa.

Oman us­kon­non ope­tuk­seen ei kuu­lu us­kon­non har­joit­ta­mi­nen, ei­kä opet­ta­jan tar­vit­se kuu­lua opet­ta­maan­sa us­kon­to­kun­taan. Us­kon­non­har­joi­tus on mah­dol­lis­ta kou­lun ja seu­ra­kun­nan yh­tei­sis­sä har­taus­ti­lai­suuk­sis­sa, mut­ta sil­loin tu­lee jär­jes­tää kor­vaa­va us­kon­no­ton ti­lai­suus ha­luk­kail­le.

Myös kou­lun yh­tei­nen aa­mu­na­vaus voi ol­la tun­nus­tuk­sel­li­nen ja si­säl­tää esi­mer­kik­si ru­kouk­sen, mut­ta myös täl­löin tu­lee tar­jo­ta mah­dol­li­suus kor­vaa­vaan ti­lai­suu­teen. Yk­sit­täi­sen vir­ren lau­la­mis­ta ei kat­so­ta us­kon­non­har­joi­tuk­se­si vaan osak­si suo­ma­lais­ta kult­tuu­ria ja pe­rin­net­tä, jo­ten se on mah­dol­lis­ta kou­lun yh­tei­sis­sä juh­lis­sa edel­leen.

Mitä oman us­kon­non ope­tus si­säl­tää?

Kaik­kien us­kon­to­jen ope­tus­suun­ni­tel­maan kuu­luu eri us­kon­toi­hin ja kat­so­muk­siin, myös us­kon­not­to­muu­teen, liit­ty­viä si­säl­tö­jä, kos­ka ta­voit­tee­na on laa­ja us­kon­nol­li­nen ja kat­so­muk­sel­li­sen yleis­si­vis­tys. Ta­voit­tee­na on tar­kas­tel­la us­kon­to­ja ja kat­so­muk­sia eri nä­kö­kul­mis­ta, ym­mär­tää niis­tä käy­tä­vää kes­kus­te­lua sekä oh­ja­ta kriit­ti­seen ajat­te­luun.

Ope­tuk­ses­sa poh­di­taan us­kon ja tie­don suh­det­ta, us­kon­to­jen kiel­tä, kä­sit­tei­tä, sym­bo­liik­kaa ja etiik­kaa. Ope­tus kan­nus­taa kun­ni­oit­ta­maan elä­mää, ih­mi­sar­voa sekä omaa ja toi­sen py­hää. Us­kon­non ope­tuk­sen tar­koi­tus on myös li­sä­tä oman iden­ti­tee­tin ra­ken­nu­sai­nek­sia ja tu­kea kas­vua vas­tuul­li­sek­si yk­si­lök­si.

Oman us­kon­non ope­tuk­sen läh­tö­koh­ta ja pai­no­pis­te on kui­ten­kin omas­sa us­kon­nos­sa. Ope­tus tu­tus­tut­taa oman us­kon­non py­hiin kir­joi­hin, his­to­ri­aan, op­piin, ta­poi­hin, juh­liin, yh­tei­söi­hin, kirk­ko­kun­tiin, etiik­kaan ja kult­tuu­ri­vai­ku­tuk­siin.

Ope­tuk­sen taus­tal­la on po­si­tii­vi­sen us­kon­non­va­pau­den aja­tus: aja­tel­laan, et­tä on oi­keus saa­da oman us­kon­non ope­tus­ta. Oman us­kon­non ym­mär­tä­mi­sen kaut­ta on hel­pom­pi tu­tus­tua myös mui­hin us­kon­toi­hin ja kat­so­muk­siin.

Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen us­kon­to pe­rus­kou­lus­sa

Ala­kou­lun en­sim­mäi­sil­lä luo­kil­la läh­de­tään liik­keel­le omas­ta us­kon­nos­ta eli kris­ti­nus­kos­ta, jos­ta kä­si­tel­lään esi­mer­kik­si kirk­ko­vuo­den juh­lia ja nii­hin liit­ty­viä Raa­ma­tun ker­to­muk­sia sekä kris­til­lis­tä ju­ma­la­kä­si­tys­tä. Myö­hem­min sy­ven­ne­tään ym­mär­rys­tä us­kon­non opis­ta ja ta­vois­ta sekä Eu­roo­pan us­kon­nol­li­sis­ta juu­ris­ta. Li­säk­si kä­si­tel­lään lä­hi­pii­ris­sä vai­kut­ta­via us­kon­to­ja ja us­kon­not­to­muut­ta. Kris­ti­nus­kon li­säk­si tar­kas­te­luun tu­lee juu­ta­lai­suus ja is­lam. Kol­man­te­na ai­hee­na on etiik­ka.

Ylä­kou­lus­sa tu­tus­tu­taan tar­kem­min kris­ti­nus­kon his­to­ri­an vai­hei­siin, eri­lai­siin kris­til­li­siin kirk­ko­kun­tiin ja tun­nis­te­taan us­kon­non vai­ku­tuk­sia tie­tees­sä, tai­tees­sa, me­di­as­sa ja po­pu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa. Mui­ta ai­hei­ta ovat suu­ret maa­il­ma­nus­kon­not ja us­kon­not­to­muus sekä etiik­ka.

Raa­mat­tu­tie­don osuus vä­he­ni ylä­kou­lus­sa uu­den ope­tus­suun­ni­tel­man myö­tä 2016. Raa­mat­tu­tie­don vä­hen­tä­mi­nen an­taa ti­laa eri us­kon­to­jen eet­ti­sen ope­tuk­sen tar­kas­te­luun.

Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen us­kon­to lu­ki­os­sa

Lu­ki­on pa­kol­li­nen us­kon­no­no­pe­tus kes­kit­tyy kris­ti­nus­kon li­säk­si juu­ta­lai­suu­teen ja is­la­miin. Yh­te­nä tär­ke­ä­nä ta­voit­tee­na on osa­ta kes­kus­tel­la ajan­koh­tai­sis­ta ky­sy­myk­sis­tä.

Lu­ki­os­sa voi va­li­ta nel­jä va­lin­nais­ta us­kon­non­kurs­sia, jot­ka kä­sit­te­le­vät Suo­men us­kon­nol­lis­ta ti­lan­net­ta, mui­ta maa­il­ma­nus­kon­to­ja, us­kon­toa tie­tees­sä tai­tees­sa ja po­pu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa sekä us­kon­toa me­di­as­sa.

Va­lin­nai­set kurs­sit avaa­vat sil­miä huo­maa­maan, mi­ten suu­ri vai­ku­tus Raa­ma­tul­la on kult­tuu­rin ja yh­teis­kun­nan eri osa-alu­eil­la. Mu­siik­kia, tai­det­ta tai po­pu­laa­ri­kult­tuu­ria on vai­kea ym­mär­tää il­man Raa­ma­tun tun­te­mus­ta.

Mi­hin suun­taan?

Us­kon­no­no­pe­tuk­sen uu­dis­ta­mi­ses­sa poh­di­taan, pi­täi­si­kö luo­da kai­kil­le so­pi­va yh­tei­nen kat­so­mu­so­pe­tuk­sen mal­li erot­te­le­mat­ta op­pi­lai­ta us­kon­to­kun­tien mu­kai­siin ryh­miin tai elä­män­kat­so­mus­tie­toon. Yh­tei­sen op­pi­ai­neen hait­ta­puo­le­na saat­tai­si ol­la oman us­kon­non ope­tuk­sen ohe­ne­mi­nen, joka vä­hen­täi­si en­ti­ses­tään ym­mär­rys­tä oman us­kon­non si­säl­lös­tä ja sen vai­ku­tuk­ses­ta his­to­ri­aan ja kult­tuu­riin. Hy­vä­nä puo­le­na oli­si mah­dol­li­suus käy­dä vuo­ro­pu­he­lua eri us­kon­toi­hin kuu­lu­vien kans­sa.

Us­kon­no­no­pe­tuk­sen tar­ve ja mer­ki­tys on joka ta­pauk­ses­sa tie­dos­tet­tu. Maa­il­man ta­pah­tu­mia ja uu­ti­soin­tia on mah­do­ton­ta ym­mär­tää il­man us­kon­nol­lis­ta lu­ku­tai­toa, ei­kä tie­de edel­leen­kään an­na vas­tauk­sia elä­män pe­rus­ky­sy­myk­siin.

Kris­til­li­syy­den ope­tus­työn mer­ki­tys

Uu­den ope­tus­suun­ni­tel­man myö­tä ylä­kou­lus­sa vä­he­ni raa­mat­tu­tie­to ja lu­ki­os­sa kris­til­li­sen opin ja etii­kan osuus. Näin ol­len kris­til­li­syy­den te­ke­mä raa­mat­tu­luok­ka­työ ja muu raa­mat­tuo­pe­tus on en­tis­tä mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää. On tär­keä tie­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, mi­hin us­ko pe­rus­tuu, sekä löy­tää roh­kai­sua ja loh­du­tus­ta Ju­ma­lan sa­nas­ta.

Mo­nil­la nuo­ril­la kiin­nos­tus us­kon pe­rus­tei­siin he­rää vas­ta rip­pi­kou­lun jäl­keen, kun raa­mat­tu­luok­kai­kä on jo ohi. On tär­ke­ää kan­nus­taa nuo­ria nuor­te­nil­toi­hin, lei­reil­le ja seu­roi­hin sekä kes­kus­tel­la hei­dän kans­saan elä­män tär­keim­mäs­tä asi­as­ta.

Läh­teet: Pe­ru­so­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­man pe­rus­teet, www.suol.fi

Teks­ti: Ma­ria Nie­mi­nen

Ku­vi­tus­ku­va: Ee­va-Lii­sa Heik­ki­lä

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 6/2019