JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Kannattaako sitoutua?

Artikkelit
16.4.2024 12.00

Juttua muokattu:

16.4. 11:57
2024041611570120240416120000

Eveliina Saukko

Eveliina Saukko

Si­tou­tu­es­saan ih­mi­nen osoit­taa omis­tau­tu­mi­sel­laan us­kol­li­suut­ta hen­ki­löä tai asi­aa koh­taan. Täl­löin voi tun­tea asi­an tai toi­sen hen­ki­lön sy­dä­nää­net. Mitä se si­tou­tu­mi­nen oi­kein on? Kuu­los­taa jo sa­na­na voi­mal­li­sel­ta. On­ko si­tou­tu­mi­nen va­paa­eh­tois­ta vai pa­kol­lis­ta? Eh­kä­pä se on­kin enem­män kuin pelk­kä ”kyl­lä”. Se on kuin sol­mua muis­tut­ta­va side, joka yh­dis­tää mei­dät esi­mer­kik­si elä­män­ta­paam­me, ih­mis­suh­tei­siim­me tai jo­hon­kin ta­voit­tee­seen. Par­haim­mil­laan se on voi­ma­va­ra, vaik­ka voi vaa­tia uh­rauk­sia ja pon­nis­te­lu­ja.

Si­tou­tu­es­sam­me ih­mis­suh­tei­siin meil­lä on mah­dol­li­suus sy­vem­pien ja kes­tä­vien suh­tei­den ra­ken­tu­mi­seen. Tä­män ajan no­pe­as­sa vir­tauk­ses­sa tar­vi­taan malt­tia ol­la läs­nä. Sen kaut­ta voi kui­ten­kin saa­da vah­van si­teen, joka kes­tää elä­män vai­keuk­sis­sa ja ilois­sa. Sa­mal­la kas­vaa luot­ta­mus ja em­pa­tia.

Si­tou­tu­mi­nen omaan elä­män­ta­paan ja ar­voi­hin voi tuo­da meil­le tyy­ty­väi­syyt­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä. Us­kon kaut­ta olem­me si­tou­tu­neet jo­hon­kin pal­jon sy­väl­li­sem­pään. Hen­ki­lö­koh­tai­nen us­ko tar­jo­aa voi­mak­kaan pe­rus­tan elä­män tar­koi­tuk­sel­le, mikä tuo si­säis­tä rau­haa ja ta­sa­pai­noa. Se voi myös hel­pot­taa elä­mään lin­jas­sa oman it­sem­me kans­sa, min­kä kaut­ta saam­me on­nel­li­suu­den ko­ke­muk­sia.

Si­tou­tu­mi­nen yh­tei­söön tar­koit­taa vah­vaa yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta ja ha­lua ol­la osa yh­tei­söä. Se nä­kyy ha­luk­kuu­te­na osal­lis­tua yh­tei­sön toi­min­taan ja mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan myös tu­ke­maan sen toi­min­taa. Tämä tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den va­paa­eh­tois­työ­hön, jol­la saat­taa ol­la po­si­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia myös omaan hy­vin­voin­tiin. Si­tou­tu­mi­nen ei ole ai­na help­poa, vaik­ka se oli­si­kin pal­kit­se­vaa. Var­sin­kin, jos se edel­lyt­tää oman ajan käyt­töä.

Teh­tä­vät osa­na ko­ko­nai­suut­ta

Tätä ai­kaa lei­maa no­pe­a­syk­li­nen elä­män­ta­pa, mikä voi teh­dä pi­tem­pi­ai­kai­sen si­tou­tu­mi­sen vai­ke­ak­si. Oli­si­ko joil­le­kin ly­hy­tai­kai­set tai pro­jek­ti­luon­tei­set va­paa­eh­tois­teh­tä­vät pa­rem­pi vaih­to­eh­to, joka voi­si toi­mia roh­kai­su­na myös pi­dem­mil­le si­tou­tu­mi­sil­le?

Jo­kai­nen teh­tä­vä, joka teh­dään rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nan tu­ke­mi­sek­si, on osa suu­rem­paa ko­ko­nai­suut­ta, jos­ta koko Sii­o­ni saa naut­tia. Voi osal­lis­tua oman elä­män­ti­lan­teen ja mah­dol­li­suuk­sien puit­teis­sa unoh­ta­mat­ta sitä, et­tä si­tou­tu­mi­nen omien lä­heis­ten hy­väk­si on en­si­si­jai­nen teh­tä­väm­me. Vaik­ka va­paa­eh­tois­työ on va­paa­eh­tois­ta, on tär­ke­ää pi­tää kiin­ni an­ta­mis­taan lu­pauk­sis­ta ja si­tou­muk­sis­ta.

Va­paa­eh­tois­työ voi myös ol­la ti­lai­suus op­pia uu­sia tai­to­ja, luo­da uu­sia ys­tä­vyys­suh­tei­ta ja tun­tea yh­teen­kuu­lu­vuut­ta osa­na yh­tei­söä. Esi­mer­kik­si keit­ti­ö­vuo­rois­sa tou­hu­tes­sa on saa­tu mo­nia kik­ko­ja: on opit­tu, kuin­ka pan­na­ri kan­nat­taa lei­ka­ta sak­sil­la ja kuin­ka mau­kas lo­hi­keit­to saa­daan ai­kaan.

Kes­kus­tel­tu­am­me eri­ko­koi­sis­sa rau­ha­nyh­dis­tyk­sis­sä toi­mi­vien si­sar­ten ja vel­jien kans­sa vai­kut­taa sil­tä, et­tä pie­nem­mis­sä yh­dis­tyk­sis­sä kaik­ki työ­kun­toi­set osal­lis­tu­vat toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen. Muu­ten hom­ma ei hoi­du. Paik­ka­kun­nal­le juu­ri muut­ta­neet­kin tem­pais­taan heti toi­min­taan mu­kaan. Isois­sa yh­dis­tyk­sis­sä on hel­pom­pi aset­tau­tua tois­ten pal­vel­ta­vak­si. Täl­löin tar­vi­taan­kin enem­män työ­tä si­tout­ta­mi­sen eteen.

On niin va­paut­ta­vaa, kun au­tuu­tem­me ei ole yh­tään kiin­ni sii­tä, kuin­ka pal­jon tai vä­hän olem­me teh­neet Ju­ma­lan val­ta­kun­nan töi­tä.

Rak­kaus kut­suu pal­ve­le­maan

Mei­tä kaik­kia kui­ten­kin kut­su­taan mu­kaan Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön. Jou­dum­me ky­sy­mään it­sel­täm­me, ha­lu­an­ko, eh­din­kö tai pys­tyn­kö osal­lis­tu­maan. Mie­les­sä voi käy­dä myös, tar­vi­taan­ko mi­nua. Min­kä­lai­se­na Ju­ma­lan val­ta­kun­ta nä­kyy mi­nul­le? ”Hän ky­syi mi­nul­ta: ’Mitä näet?’ Minä vas­ta­sin: ’Näen lam­pun­ja­lan, joka on ko­ko­naan kul­taa, ja sen pääl­lä öl­jy­va­din.’” (Sak. 4:2.)

Kai­kes­sa Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työs­sä läh­tö­koh­ta­na on hen­ki­lö­koh­tai­sen us­kon kaut­ta nou­se­va rak­kaus, joka kut­suu pal­ve­le­maan. Paa­va­lin mu­kaan Hen­gen he­del­miä ovat ”rak­kaus, ilo, rau­ha, kär­si­väl­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, lem­peys ja it­se­hil­lin­tä” (Gal. 5:22–32).

Mo­net ajal­li­set pai­neet saat­ta­vat vä­hen­tää voi­mi­am­me ja him­men­tää tah­to­am­me teh­dä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan töi­tä. Jos­kus voi tun­tua vaa­ti­muk­sel­ta aja­tus hy­väl­lä mie­lel­lä teh­dys­tä työs­tä. Kai­kel­la on oma ai­kan­sa (Saarn. 3:1). Ei Ju­ma­la­kaan meil­tä mah­dot­to­mia vaa­di.

Sii­o­nin työt ovat sil­lä ta­voin ih­meel­li­siä, et­tä jos läh­tee­kin vä­hän kur­jal­la tai vä­sy­neel­lä mie­lel­lä teh­tä­vään, pa­laa usein iloi­se­na ja tyy­ty­väi­se­nä. On saa­nut yh­den va­paa­eh­tois­työn tuo­mis­ta palk­ki­ois­ta.

Elä­män­ti­lan­teet huo­mi­oi­den

Voi ol­la elä­män­ti­lan­tei­ta, jois­sa ei edes pys­ty si­tou­tu­maan va­paa­eh­tois­työ­hön. Muu­ta­man vuo­den ku­lut­tua ti­lan­ne taas saat­taa ol­la ihan toi­sen­lai­nen. Työ­hön kut­su­jal­ta tar­vi­taan sin­nik­kyyt­tä, mut­ta eri­tyi­ses­ti herk­kyyt­tä täs­sä teh­tä­väs­sä. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön voi osal­lis­tua omat elä­män­ti­lan­teet ja voi­mat huo­mi­oi­den. Osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suut­ta on hyvä ar­vi­oi­da per­heen­kin jak­sa­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Yh­tä tär­keä on se roo­li, kun an­taa ko­to­na ole­val­le lä­hei­sel­leen mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua tal­koo­työ­hön. On koko per­heen asia, kun äi­ti tai isä jää ko­tiin huo­leh­ti­maan per­hees­tä. Se on yh­tä lail­la Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­tä.

Niis­sä­kin ti­lan­teis­sa, kun it­sel­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua työ­hön, on ru­kous voi­mal­li­nen. Sii­o­nin työs­sä ko­e­taan mer­kit­tä­vä­nä voi­ma­va­ra­na se, kun ru­kous­ten kan­nat­te­le­mi­na saa teh­dä töi­tä. Osat voi­vat vaih­tua no­pe­as­ti­kin.

Kai­ken Sii­o­nin työn yti­mes­sä on kui­ten­kin Ju­ma­lan sa­nan esil­lä pi­tä­mi­nen ja an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min ju­lis­ta­mi­nen kut­su­va­na ja syn­nis­tä va­paut­ta­va­na. Kaik­ki Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ pal­ve­lee tätä tar­koi­tus­ta. Olem­me tär­kei­den teh­tä­vien ää­rel­lä.

14.6.2024

Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Ps. 18:28–29

Viikon kysymys