Riit­ta Rii­ko­la

Ylö­jär­vi

Hei­nä­kuun vii­mei­se­nä sun­nun­tai­na Ylö­jär­ven rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä pu­hut­tiin Ab­ra­ha­min luot­ta­vai­ses­ta us­kos­ta.

Sun­nun­tai­seu­ro­jen pal­ve­lus­vuo­ros­sa oli Mika Vi­le­nius. Py­hä­päi­vä oli 10. sun­nun­tai hel­lun­tais­ta. Pu­heen ai­hee­na oli Roo­ma­lais­kir­jeen luku 4, jos­ta lu­et­tiin ja­keet 13–25. Teks­tis­sä ker­rot­tiin Ab­ra­ha­min us­kos­ta Ju­ma­laan ja hä­nen joh­da­tuk­seen­sa sel­lai­sis­sa­kin asi­ois­sa, jot­ka ovat ih­mi­sel­le kä­sit­tä­mät­tö­miä. “Lu­paus ja us­ko kuu­lu­vat yh­teen sitä var­ten, et­tä kaik­ki oli­si ar­moa” (Room. 4:16).

Vi­le­nius ker­toi, et­tä lu­paus, jon­ka Ju­ma­la an­toi Ab­ra­ha­mil­le kos­kien tu­le­via jäl­ke­läi­siä, kos­kee osal­taan myös tä­män ajan Ju­ma­lan lap­sia:

– Me­kin saam­me luot­taa sii­hen, et­tä Ju­ma­la siu­naa ja an­taa meil­le sen, mitä tar­vit­sem­me.

Ab­ra­ham kat­sot­tiin us­kon­sa ta­kia van­hurs­kaak­si. Sa­moin us­ko­vai­set saa­vat aja­tel­la omal­le­kin koh­dal­leen (Room. 4: 23–24).

– Ju­ma­lal­ta on saa­tu pal­jon eri­lai­sia lah­jo­ja, ku­ten ter­veys, ys­tä­vät ja per­he, mut­ta lah­jois­ta suu­rin on us­kon lah­ja, Vi­le­nius yn­nä­si.

Ar­jen tou­hu­jen kes­kel­lä em­me kui­ten­kaan ai­na muis­ta tai jak­sa ol­la kii­tol­li­sia us­kon lah­jas­ta. Teks­ti muis­tut­ti kuu­li­joi­ta sii­tä, et­tä Ju­ma­lan an­ta­mis­ta lah­jois­ta on hyvä pi­tää huol­ta. Us­ko­vai­set saa­vat ol­la kii­tol­li­sia saa­mis­taan lah­jois­ta, ja käyt­tää nii­tä it­sen­sä ja tois­ten hy­väk­si.

Ai­van ku­ten Ab­ra­ha­mia ko­e­tel­tiin sil­lä, et­tei hän vai­mon­sa Saa­ran kans­sa ol­lut saa­nut lap­sia, niin on tä­män­kin ajan Ju­ma­lan lap­sil­la omat ko­et­te­le­muk­sen­sa. Vi­le­nius loh­dut­ti, et­tä edel­leen on lupa ko­et­te­le­mus­ten ja kiu­saus­ten­kin kes­kel­lä us­koa syn­nit an­teek­si.

– Ju­ma­lan lu­paus meil­le on se, et­tä yk­sin­ker­tai­sen us­kon kaut­ta pää­see ker­ran tai­vaan ko­tiin. Ju­ma­la on lu­van­nut pi­tää lap­sis­taan huo­len.

Ai­no ja Tom­mi Lai­ti­nen oli­vat tul­leet seu­roi­hin las­ten­sa kans­sa. Tom­mil­le jäi pu­hees­ta mie­leen, et­tä Ab­ra­ham luot­ti Ju­ma­laan, vaik­ka in­hi­mil­li­ses­ti tun­tuu mah­dot­to­mal­ta, et­tä yli sa­ta­vuo­ti­as saa lap­sen.

– Ju­ma­lal­le kaik­ki on mah­dol­lis­ta, ki­teyt­ti Ai­no pu­heen sa­no­man.

Yh­des­sä Lai­ti­set to­te­si­vat, et­tä seu­rois­sa tär­kein­tä oli saa­da kuul­la evan­ke­liu­mia.