JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Pyhät kirjoitukset täyttyvät

Sana sunnuntaiksi
2.3.2025 6.00

Juttua muokattu:

28.2. 15:24
2025022815245420250302060000

Juha Humalajoki

Juha Humalajoki

Jus­si Kar­ju­la

Las­ki­ai­se­na las­keu­du­taan paas­to­nai­kaan ja seu­ra­taan Jee­suk­sen kär­si­mys­tie­tä. Jee­sus on täy­del­li­nen esi­ku­va nöy­ryy­des­tä, it­sen­sä alen­ta­mi­ses­ta ja kuu­li­ai­suu­des­ta.

En­si sun­nun­tai on las­ki­ais­sun­nun­tai. Sen kir­kol­li­se­na ai­hee­na on Ju­ma­lan rak­kau­den uh­ri­tie. Tuol­loin al­kaa Jee­suk­sen va­el­lus koh­ti Je­ru­sa­le­mia ja pää­si­äi­sen ta­pah­tu­mia.

Las­ki­ai­nen mer­kit­see las­keu­tu­mis­ta paas­to­nai­kaan. Se on val­mis­tau­tu­mis­ta suu­reen juh­laan, pää­si­äi­seen. Ih­mi­siä kut­su­taan las­keu­tu­maan Kris­tuk­sen rin­nal­le, kul­ke­maan hä­nen kans­saan kär­si­mys­tie­tä, joka on ol­lut kaik­kein vai­kein. Val­mis­tau­dum­me Jee­suk­sen ris­tin­kuo­le­maan sekä hä­nen rie­mul­li­seen ylös­nou­se­muk­seen­sa.

Jee­sus ker­too tu­le­vas­ta

Evan­ke­liu­mi­teks­tin al­kuo­sas­sa Jee­sus kul­kee rak­kai­den ope­tus­las­ten­sa kans­sa. Hän pu­huu heil­le lä­hes­ty­vis­tä ta­pah­tu­mis­ta: Hän­tä pil­ka­taan, hä­päis­tään ja ruos­ki­taan. Lo­pul­ta hä­net ta­pe­taan, mut­ta kol­man­te­na päi­vä­nä hän kui­ten­kin nou­see kuol­leis­ta.

Py­hät kir­joi­tuk­set oli­vat täyt­ty­mäs­sä. Puhe oli pei­tet­ty ope­tus­lap­sil­ta; sii­nä het­kes­sä he ei­vät ym­mär­tä­neet Her­ran­sa pu­het­ta, se avau­tui heil­le vas­ta myö­hem­min.

On­ko si­nul­la vas­taa­via ko­ke­muk­sia? Ai­na jär­jel­lä ei ym­mär­rä Ju­ma­lan suun­ni­tel­mia ja joh­da­tus­ta elä­mäs­sä. Kui­ten­kin us­kon kaut­ta avau­tuu tah­to ja luot­ta­mus seu­ra­ta hän­tä ja kil­voi­tel­la Ju­ma­lan lap­se­na.

So­kea mies saa nä­kön­sä

Teks­tin jäl­kim­mäi­ses­sä osas­sa Jee­sus koh­taa Je­ri­kon tiel­lä so­ke­an mie­hen. Kun mies kuu­lee, et­tä Jee­sus Na­sa­re­ti­lai­nen on kul­ke­mas­sa hä­nen ohit­seen, hän huu­taa: ”Jee­sus, Daa­vi­din poi­ka, ar­mah­da mi­nua!” Mies oli kuul­lut py­hät kir­joi­tuk­set, ja hän tun­si Jee­suk­seen.

Jee­sus ei kul­ke­nut ohit­se, vaan koh­tai­si tuon so­ke­an ker­jä­läi­sen ja pa­ran­si hä­net. Hän sai nä­kön­sä ta­kai­sin ja enem­män­kin: mies sai us­kon lah­jan. Hän läh­ti seu­raa­maan Jee­sus­ta ylis­tä­en Ju­ma­laa. Ta­pah­tu­ma pu­hut­te­li kaik­kia, jot­ka sen nä­ki­vät.

”Ju­ma­la on ra­kas­ta­nut maa­il­maa niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, et­tei yk­si­kään, joka hä­neen us­koo, jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män” (Joh. 3:16). Ju­ma­lan sa­nan kaut­ta pa­ran­ne­taan mei­dän­kin ajas­sam­me syn­ti­sai­rai­ta. Jee­sus kär­si ja kuo­li koko maa­il­man syn­tien täh­den. Ylös­nou­se­muk­sel­laan hän voit­ti syn­nin ja kuo­le­man val­lan ja ava­si seu­raa­jil­leen tien tai­vaa­seen.

Esi­ku­va nöy­ryy­des­tä ja kuu­li­ai­suu­des­ta

Kun syn­te­jään ka­tu­va saa us­koa Py­hän Hen­gen voi­mas­ta saar­na­tus­sa evan­ke­liu­mis­sa omat syn­tin­sä an­teek­si, avau­tu­vat hen­gel­li­set sil­mät. Elä­mään tu­lee uu­si suun­ta ja tar­koi­tus, tu­le­vai­suu­den ja toi­von nä­kö­a­lat kir­kas­tu­vat.

Jee­sus on meil­le täy­del­li­nen esi­ku­va nöy­ryy­des­tä, it­sen­sä alen­ta­mi­ses­ta ja kuu­li­ai­suu­des­ta. ”Hä­nel­lä oli Ju­ma­lan muo­to, mut­ta hän ei pi­tä­nyt kiin­ni oi­keu­des­taan ol­la Ju­ma­lan ver­tai­nen vaan luo­pui omas­taan. Hän ot­ti or­jan muo­don ja tuli ih­mis­ten kal­tai­sek­si. Hän eli ih­mi­se­nä ih­mis­ten jou­kos­sa, hän alen­si it­sen­sä ja oli kuu­li­ai­nen kuo­le­maan as­ti, ris­tin­kuo­le­maan as­ti.” (Fil. 2:6–8.)

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Luuk. 18:31–43

Raa­mat­tu 1992: Jee­sus kut­sui kak­si­tois­ta ope­tus­las­taan luok­seen ja sa­noi heil­le: ”Me me­nem­me nyt Je­ru­sa­le­miin. Siel­lä käy to­teen kaik­ki se, mitä pro­fee­tat ovat Ih­mi­sen Po­jas­ta kir­joit­ta­neet. Hä­net an­ne­taan pa­ka­noi­den kä­siin, hän­tä pil­ka­taan ja hä­päis­tään ja hä­nen pääl­leen syl­je­tään, ja he ruos­ki­vat hän­tä ja tap­pa­vat hä­net. Mut­ta kol­man­te­na päi­vä­nä hän nou­see kuol­leis­ta.” Ope­tus­lap­set ei­vät ym­mär­tä­neet Jee­suk­sen sa­nois­ta mi­tään. Asia py­syi heil­tä sa­las­sa, ei­vät­kä he kä­sit­tä­neet, mitä Jee­sus tar­koit­ti. Kun Jee­sus lä­hes­tyi Je­ri­koa, tien vie­res­sä is­tui so­kea mies ker­jää­mäs­sä. Kuul­les­saan, et­tä tiel­lä kul­ki pal­jon vä­keä, mies ky­syi, mitä oli te­keil­lä. Hä­nel­le ker­rot­tiin, et­tä Jee­sus Na­sa­re­ti­lai­nen oli me­nos­sa sii­tä ohi. Sil­loin hän huu­si: ”Jee­sus, Daa­vi­din Poi­ka, ar­mah­da mi­nua!” Etu­mai­si­na kul­ke­vat käs­ki­vät hä­nen ol­la hil­jaa, mut­ta hän vain huu­si en­tis­tä ko­vem­min: ”Daa­vi­din Poi­ka, ar­mah­da mi­nua!” Jee­sus py­säh­tyi ja käs­ki tuo­da hä­net luok­seen. Mies tuli, ja Jee­sus ky­syi hä­nel­tä: ”Mitä ha­lu­at mi­nun te­ke­vän si­nul­le?” Mies vas­ta­si: ”Her­ra, an­na mi­nul­le nä­kö­ni.” Sil­loin Jee­sus sa­noi hä­nel­le: ”Saat nä­kö­si. Us­ko­si on pa­ran­ta­nut si­nut.” Sii­nä sa­mas­sa mies sai nä­kön­sä, ja hän läh­ti seu­raa­maan Jee­sus­ta ylis­tä­en Ju­ma­laa. Ja kaik­ki, jot­ka nä­ki­vät tä­män, kiit­ti­vät ja ylis­ti­vät Ju­ma­laa.

9.3.2025

Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Matt. 16:21

Viikon kysymys