JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jumalan tahto on aina hyvä

Sana sunnuntaiksi
24.12.2023 6.00

Juttua muokattu:

27.12. 10:34
2023122710342720231224060000

Anna-leena saukko

Anna-leena saukko

Juha Luok­ka­la

Joo­sef ja Ma­ria luot­ti­vat Ju­ma­laan ja sai­vat voi­maa teh­tä­vään, joka heil­le oli an­net­tu.

Jou­lun al­la ih­mi­sil­lä on tai­pu­mus kii­reh­tiä: jou­lu­lah­jat täy­tyy hank­kia ja koti ko­ris­tel­la juh­la­vak­si. Myös pai­me­net ke­dol­la kii­reh­ti­vät kat­so­maan Jee­sus-las­ta. Ad­ven­ti­nai­ka on jou­lun val­mis­te­lun ohel­la myös odo­tuk­sen ai­kaa. Nel­jäs ad­vent­ti on vie­lä eri­tyi­sel­lä ta­val­la odo­tuk­sen ai­kaa, kun muis­tel­laan Ma­ri­an odo­tu­sai­kaa.

Ma­ri­aa val­mis­tel­tiin teh­tä­vään

Ma­ri­an ja Joo­se­fin elä­mä oli mo­nel­la ta­paa eri­lai­nen kuin muil­la. Hei­dän per­hee­seen­sä oli mää­rä syn­tyä Ju­ma­lan poi­ka. Ras­kau­sai­ka­kaan ei ol­lut ta­val­li­sen us­ko­vai­sen per­heen odo­tu­sai­ka, vaan Ma­ria tuli jo kih­lau­sai­ka­na ras­kaak­si Py­hän Hen­gen voi­mas­ta. Ju­ma­la on tar­koit­ta­nut li­sään­ty­mi­sen avi­o­liit­toon, jo­ten ti­lan­ne oli han­ka­la Ma­ri­al­le ja Joo­se­fil­le. Joo­sef ei ha­lun­nut hä­päis­tä Ma­ri­aa jul­ki­ses­ti, oli­si­han ran­gais­tus voi­nut ol­la jopa kuo­le­ma täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa.

Joo­se­fin ja Ma­ri­an hätä oli al­kuun var­maan suu­ri. Mi­ten su­vun ja per­hei­den edes­sä tämä asia otet­tai­siin esil­le? Mi­ten Ma­ri­an kä­vi­si, jos tämä tu­li­si jul­ki laa­jas­ti? Ma­ri­aa oli jo kui­ten­kin val­mis­tel­tu tä­hän ti­lan­tee­seen. En­ke­li Gab­riel oli ker­to­nut, et­tä vaik­ka hän on neit­syt, hän tu­lee sil­ti ras­kaak­si ja syn­nyt­tää Ju­ma­lan Po­jan. Ma­ri­an miet­ties­sä, mi­ten se on mah­dol­lis­ta, Gab­riel va­kuut­ti, et­tä Ju­ma­lal­le kaik­ki on mah­dol­lis­ta. (Luuk. 1:26–38.)

Joo­se­fin poh­ties­sa näi­tä Ju­ma­lan en­ke­li il­mes­tyi hä­nel­le unes­sa. En­ke­li roh­kai­si hän­tä ot­ta­maan Ma­ri­an vai­mok­seen sekä ker­toi, et­tä pro­feet­to­jen en­nus­tus kä­vi­si täs­sä to­teen: ”Kat­so, neit­syt tu­lee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää po­jan” (Matt. 1:23). Sa­mal­la hän kuu­li, et­tä lap­sel­le pi­täi­si an­taa ni­mek­si Jee­sus. Joo­sef us­koi ja oli kuu­li­ai­nen Ju­ma­lan tah­dol­le.

Ju­ma­la an­taa voi­mia

Ju­ma­la an­toi teh­tä­vän ja ko­et­te­le­muk­sen Ma­ri­al­le ja Joo­se­fil­le. Ti­lan­ne oli var­mas­ti kuor­mit­ta­va, mut­ta he ha­lu­si­vat luot­taa Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen. Ju­ma­la oli val­mis­ta­nut kum­paa­kin tä­hän teh­tä­vään. Ju­ma­la oli an­ta­nut voi­man luot­taa hä­neen.

Jo­kai­sen ih­mi­sen elä­mäs­sä on ko­et­te­le­muk­sia ja teh­tä­viä. Ju­ma­la joh­taa elä­määm­me eteen­päin. Ai­na em­me ym­mär­rä Ju­ma­lan suun­ni­tel­mia ja tah­toa elä­mäs­säm­me. Saam­me pyy­tää Ju­ma­lal­ta voi­mia, et­tä jak­sai­sim­me lap­sen lail­la luot­taa hä­nen joh­da­tuk­seen­sa. Hä­nen tah­ton­sa mei­tä koh­taan on ai­na hyvä.

Ad­vent­ti­na val­mis­tau­du­taan jou­luun. Lah­jo­ja os­te­taan val­miik­si ja jou­lu­lau­lut soi­vat niin ko­deis­sa kuin kau­pois­sa­kin. Moni lau­lu muis­tut­taa mei­tä jou­lun rau­has­ta. To­del­li­nen rau­ha ja ilo tu­lee sy­dä­meen, kun saa us­koa syn­nit an­teek­si. Va­pah­ta­jan syn­ty­mä ta­pah­tui, jot­ta jo­kai­nen, joka ha­lu­aa us­koa, saa syn­nit an­teek­si ar­mos­ta, hä­nen so­vin­to­työn­sä täh­den.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 1:18–24

Raa­mat­tu 1992: Ma­ria, Jee­suk­sen äi­ti, oli kih­lat­tu Joo­se­fil­le. En­nen kuin hei­dän liit­ton­sa oli vah­vis­tet­tu, kävi il­mi, et­tä Ma­ria, Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta, oli ras­kaa­na. Joo­sef oli la­kia kun­ni­oit­ta­va mies mut­ta ei ha­lun­nut hä­päis­tä kih­lat­tu­aan jul­ki­ses­ti. Hän ai­koi pur­kaa avi­o­liit­to­so­pi­muk­sen kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa. Kun Joo­sef ajat­te­li tätä, hä­nel­le il­mes­tyi yöl­lä unes­sa Her­ran en­ke­li, joka sa­noi: ”Joo­sef, Daa­vi­din poi­ka, älä pel­kää ot­taa Ma­ri­aa vai­mok­se­si. Se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän syn­nyt­tää po­jan, ja si­nun tu­lee an­taa po­jal­le ni­mek­si Jee­sus, sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä. Tämä kaik­ki ta­pah­tui, jot­ta kä­vi­si to­teen, mitä Her­ra on pro­fee­tan suul­la il­moit­ta­nut: – Kat­so, neit­syt tu­lee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää po­jan, ja hä­nel­le an­ne­taan ni­mek­si Im­ma­nu­el – se mer­kit­see: Ju­ma­la on mei­dän kans­sam­me. Unes­ta he­rät­ty­ään Joo­sef teki niin kuin Her­ran en­ke­li oli käs­ke­nyt ja ot­ti Ma­ri­an vai­mok­seen.

Bib­lia: Je­suk­sen Kris­tuk­sen syn­ty­mys oli näin: kos­ka Ma­ria hä­nen äi­tin­sä oli Jo­sep­hiin kih­lat­tu, en­nen kuin he yh­teen tu­li­vat, löyt­tiin hän ras­kaak­si Py­häs­tä Hen­ges­tä. Mut­ta et­tä Jo­seph hä­nen mie­hen­sä oli hurs­kas ja ei tah­to­nut hän­tä huu­toon saat­taa, ajat­te­li hän sa­lai­ses­ti hyl­jä­tä hä­nen. Kuin hän näi­tä ajat­te­li, kat­so, niin Her­ran en­ke­li il­mes­tyi hä­nel­le unes­sa ja sa­noi: Jo­seph, Da­vi­din poi­ka! Älä pel­kää ot­taak­ses Ma­ri­aa puo­li­so­as ty­kös; sil­lä se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on Py­häs­tä Hen­ges­tä. Ja hä­nen pi­tää syn­nyt­tä­män Po­jan, jon­ka ni­men si­nun pi­tää kut­su­man Je­sus; sil­lä hän on va­pah­ta­va kan­san­sa hei­dän syn­neis­tän­sä. Mut­ta tämä on kaik­ki ta­pah­tu­nut, et­tä täy­tet­täi­siin, mitä Her­ral­ta on sa­not­tu prop­he­tan kaut­ta, joka sa­noo: Kat­so, neit­seen pi­tää ras­kaak­si tu­le­man ja syn­nyt­tä­män Po­jan, ja hä­nen ni­men­sä pi­tää kut­sut­ta­man Em­ma­nu­el; se on niin pal­jo sa­not­tu: Ju­ma­la mei­dän kans­sam­me. Kuin Jo­seph unes­ta he­rä­si, niin hän teki kuin Her­ran en­ke­li hä­nen käs­ki, ja ot­ti puo­li­son­sa ty­kön­sä.

16.6.2024

Jeesus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’” Matt. 9:12–13

Viikon kysymys