Jaakko Koskelo
Jaakko Koskelo
Pauli Soranta
Jeesuksen nimi ilmaisi erityistä tehtävää, jonka Joulun lapsi tulisi suorittamaan.
Uudenvuodenpäivän perinteisenä kristillisenä sisältönä on jo vuosisatoja ollut Jeesuksen nimi. Nimi Jeesus tarkoittaa ”Herra on apu, Herra pelastaa.” Kun tavalliselle lapselle annettiin Israelissa nimeksi Jeesus, se osoitti vanhempien uskoa Jumalaan omaisuuskansansa pelastajana tai uskoa Israelin tulevaan pelastajaan. Kun nimi Jeesus annettiin juuri Marian lapselle, se ilmaisi sitä erityistä tehtävää, jonka Joulun lapsi tulisi suorittamaan.
Jeesus oli Jumalan Pojan henkilökohtainen nimi ja Kristus hänen arvonimensä. Kreikan kielen sana ”Khristos” tarkoittaa heprean kielen Messiaan tavoin kuninkaaksi voideltua. Alkukirkon kristittyjen uskontunnustus oli lyhyesti: ”Jeesus on Kristus, Herra.” He uskoivat, että juuri tämä, heidän keskellään elänyt Jeesus oli Jumalan lupaama Messias. Hän, joka vapautti ihmiskunnan sen synneistä, juuri niin kuin Jumala oli profeettojen kautta luvannutkin.
Jeesus rohkaisi
uskomaan
Uuteen käydessä kaipaamme usein rohkaisua. Niin kaipasivat opetuslapsetkin Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen. Uudenvuodenpäivän evankeliumitekstinä on pieni katkelma Jeesuksen jäähyväispuheesta kiirastorstai-iltana. Kun Jeesus puheessaan kertoi opetuslapsille kuolemastaan, hän tiesi opetuslasten epätoivon poismenonsa jälkeen ja halusi siksi rohkaista heitä. Tekstikohtamme edellä hän kehotti uskomaan: ”Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun” (Joh. 14:1). Kohta tämän jälkeen hän antoi lupauksen Pyhästä Hengestä: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut” (Joh. 14:26).
Jumala antaa
armossaan
Jeesus oli tehnyt suuria tekoja, ihmetekoja, jopa herättänyt kuolleista. Jumalan Poikana hänellä oli ollut valta antaa ikuinen elämä tässä ja nyt, ja kuolleetkin olivat kuulleet hänen äänensä. Hänen seuraajansa tulisivat toimimaan Pyhän Hengen antamin valtuuksin, elävän uskon omistajina, rukouksen mielellä. Olihan tekstissämme voimakas kehotus rukoilla Jeesuksen nimessä. Jonkun nimissä toimiminen merkitsee jonkun valtuuttamana toimimista. Jeesuksen työn jatkaminen on kaikessa riippuvainen siitä, mitä taivaaseen korotettu, ylösnoussut Jeesus Kristus seuraajilleen antaa. Rukouksessa saamme pyytää Jumalalta kaikkea muistaen, että kaikki on lahjaa ja armoa.
Opetuslapset luottivat Jeesuksen sanaan, aivan kuten mekin saamme uskoa Jumalan sanan lupauksiin. Jeesuksen nimessä he lähestyivät taivaallista Isäänsä ja pyysivät häntä siunaamaan itsensä ja läheisensä sekä työnsä, jotta se menestyisi. He luottivat myös siihen Jeesuksen sanaan, että Vapahtaja itse olisi heidän esirukoilijansa Isän luona taivaassa. Voisimmeko pyytää mitään enempää?
Lupaukset
täyttyvät ajallaan
Kuten uutta vuotta aloittaessamme, tähytään myös evankeliumitekstissä tulevaan aikaan, jolloin Jeesus palaa kirkkaudessaan. Elämme armonaikaa, jossa Jumalan valtakunnan tärkein tehtävä on yhä edelleen jatkaa Jeesuksen elämäntyötä muistuttaen kääntymyksen välttämättömyydestä ja julistaen ilosanomaa syntien anteeksiantamuksesta.
Muuttuvassakin ajassa Jumalan sana kehottaa uskomaan ja luottamaan siihen, että Jumalan lupaukset täyttyvät ajallaan.
Evankeliumi: Joh. 14:12–14
Raamattu 1992: Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.
Biblia: Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, joita minä teen, hän on myös tekevä, ja suurempia, kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni tykö. Ja mitä ikänä te anotte minun nimeeni, sen minä teen: että Isä kunnioitettaisiin Pojan kautta. Mitä te anotte minun nimeeni, sen minä teen.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys