Stii­na Tuik­ka­nen

Nur­mi­jär­ve­läi­sil­lä Syl­via Pen­til­lä ja As­ta Vih­ta­ril­la on ikä­e­roa 90 vuot­ta. As­ta on nyt 96 vuot­ta van­ha, kun taas Syl­via on 6 vuot­ta.

Syl­vi­an ar­ki ku­luu es­ka­ris­sa, kun taas As­tan elä­mä su­juu har­ras­tus­ten ja ys­tä­vien pa­ris­sa.

Ikä­e­ro ei kui­ten­kaan ole es­tä­nyt hei­tä ys­tä­vys­ty­mäs­tä, ja ys­tä­vyy­den myö­tä myös hei­dän muut lä­hei­sen­sä ovat pääs­seet tu­tus­tu­maan toi­siin­sa. Ys­tä­viä voi ol­la eri­lai­sia, ja jos­kus ys­tä­vä voi löy­tyä ai­van yl­lät­tä­en ja eri­koi­ses­ta pai­kas­ta.

Syl­vi­an ja As­tan ys­tä­vyys­kin syn­tyi yl­lät­tä­en ja kuin it­ses­tään. He ei­vät tun­te­neet toi­si­aan en­tuu­des­taan, vaan tu­tus­tui­vat seu­ra­pen­kis­sä.

– Erää­nä sun­nun­tai­na Syl­via tuli is­tu­maan pu­heen ajak­si As­tan sy­liin. Sii­tä ys­tä­vyys läh­ti ver­so­maan, he ker­to­vat.

Eri­lai­set elä­män­ti­lan­teet ei­vät As­taa ja Syl­vi­aa het­kau­ta.

– Meil­lä käy ke­mi­at hy­vin yh­teen, ei­kä mei­tä häi­rit­se 90 vuo­den ikä­e­ro, As­ta nyök­kää.

Hän ker­too, et­tä Syl­via tu­lee usein seu­rois­sa vie­reen tai sy­liin kuun­te­le­maan pu­het­ta. Tä­män li­säk­si he ovat ky­läil­leet tois­ten­sa luo­na.

Syl­via on saa­nut As­tal­ta muun mu­as­sa hä­nen te­ke­mi­ään nu­ken­vaat­tei­ta ja as­kar­te­lu­ta­va­roi­ta.

– As­ta oli ke­rän­nyt kä­py­jä ja mui­ta as­kar­te­lu­tar­vik­kei­ta. Vie­tiin nii­tä es­ka­riin, niin es­ka­ri­ka­ve­rit­kin pää­si as­kar­te­le­maan, Syl­via jut­te­lee.

Hän muis­taa myös As­tan syn­ty­mä­päi­vät, joil­le meni juh­la­mek­ko pääl­lä. Naa­pu­rit oli­vat vie­lä pit­kään muis­tel­leet As­tan hie­noa vie­ras­ta.

As­ta ker­too, et­tä Syl­vi­as­sa ihas­tut­taa eten­kin hä­nen su­loi­nen hy­myn­sä ja kau­nis lap­sen­kat­seen­sa.

– Se muis­tut­taa mi­nua lap­sen vi­at­to­muu­des­ta, hän ker­too.

Ys­tä­vyy­des­sä tär­ke­ää on, et­tä kum­pi­kin osa­puo­li ha­lu­aa ol­la toi­sen kans­sa ja pi­tää ys­tä­vyy­des­tä kiin­ni. Hy­vään ys­tä­vään voi luot­taa. Ys­tä­vyys on suu­ri lah­ja, joka an­taa pal­jon. Syl­vi­an ja As­tan mu­kaan ys­tä­vyys kes­tää, kun pi­de­tään tar­peek­si yh­teyt­tä.

– Ys­tä­vyy­des­sä pa­ras­ta on, kun saa näh­dä tois­ta ja ju­tel­la seu­rois­sa. Ja ny­ky­ään on nämä pu­he­li­nyh­tey­det­kin, joi­den avul­la voi ol­la yh­tey­des­sä, As­ta to­te­aa.

– Hy­vän ys­tä­vän kans­sa on kiva ol­la. Vaik­ka jos­kus vii­me ta­paa­mi­ses­ta oli­si­kin jo ai­kaa, olem­me sil­ti sa­mo­ja, rak­kai­ta ys­tä­viä, he ker­to­vat.

Syl­vi­an äi­ti Saa­ra ker­too, et­tä Syl­vi­an ja As­tan ys­tä­vyy­den myö­tä muu­kin per­he on pääs­syt tu­tus­tu­maan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ikään­ty­neem­pään vä­keen.

– Ikä­e­ros­ta huo­li­mat­ta ys­tä­vyys on ai­toa ja ka­ve­ruk­set tuo­vat toi­sil­leen pal­jon iloa.

Al­ku­pe­räi­nen, sup­pe­am­pi teks­ti on jul­kais­tu hel­mi­kuun 2025 Las­ten pol­ku -leh­des­sä.