Kou­lu­jen al­ka­mi­nen lä­hes­tyy. Mo­nis­sa kun­nis­sa pe­rus­kou­lun syys­lu­ku­kau­si al­kaa ku­lu­val­la vii­kol­la. Pian syk­syn työs­ken­te­ly käyn­nis­tyy muis­sa­kin op­pi­lai­tok­sis­sa.

Kou­lu­jen al­ka­es­sa on hyvä muis­tut­taa mie­leen, et­tä kou­lun­käyn­ti ja opis­ke­lu on kou­lu­lais­ten työ­tä. Sitä tu­li­si ar­vos­taa, ja sii­hen tu­li­si suh­tau­tua yh­tä va­ka­vas­ti kuin muu­hun­kin työn­te­koon. Van­hem­pien on tär­ke­ää tu­kea las­ten­sa ja nuor­ten­sa kou­lun­käyn­tiä. Lap­sen kou­lu­mo­ti­vaa­ti­oon vai­kut­taa yl­lät­tä­vän pal­jon se, mi­ten van­hem­mat pu­hu­vat kou­lus­ta. Po­si­tii­vi­nen puhe uu­den op­pi­mi­ses­ta kan­nus­taa kou­lu­työ­hön.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan uni­va­je on yk­si ny­ky­maa­il­man suu­ris­ta on­gel­mis­ta eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten kes­kuu­des­sa. Kes­kei­se­nä syy­nä sii­hen ovat äly­pu­he­li­met. Van­hem­pien oli­si­kin tär­ke­ää huo­leh­tia las­ten­sa ja nuor­ten­sa uni­ryt­mis­tä, tar­vit­ta­es­sa äly­lait­tei­den käyt­töä ra­joit­ta­mal­la. Eri­tyi­ses­ti tämä on pai­kal­laan syys­lu­ku­kau­den al­ka­es­sa, kun mo­nis­sa per­heis­sä nuk­ku­maan­me­no on ke­sä­ai­ka­na ve­ny­nyt nor­maa­lia myö­hem­mäk­si.

Kou­lus­sa lap­set op­pi­vat mo­nen­lai­sia tie­to­ja ja tai­to­ja, joi­ta he elä­mäs­sään tar­vit­se­vat. Kai­kil­la ope­tus­suun­ni­tel­maan kuu­lu­vil­la asi­oil­la on oma tar­koi­tuk­sen­sa. Jos van­hem­mas­ta tun­tuu, et­tä jo­kin asia kou­lus­sa ei suju, opet­ta­jan tai kou­lun ar­vos­te­lu ei ole oi­kea rat­kai­su ti­lan­tee­seen. Sen si­jaan kan­nat­taa ol­la yh­tey­des­sä opet­ta­jaan ja kes­kus­tel­la asi­as­ta avoi­mes­ti.

Van­hem­mat ja kou­lu kas­vat­ta­vat lap­sia yh­des­sä. Van­hem­mat ei­vät voi ul­kois­taa kas­va­tus­vas­tuu­taan kou­lul­le. Hei­dän ei myös­kään kan­na­ta asen­noi­tua niin, et­tä mah­dol­li­sis­sa on­gel­ma­ti­lan­teis­sa vika on kou­lus­sa. Opet­ta­jan nä­ke­mys ti­lan­tees­ta voi ol­la eri­lai­nen kuin lap­sen ker­to­mus. Van­hem­pien yh­teis­työ kou­lun ai­kuis­ten kans­sa eh­käi­see on­gel­mien syn­ty­mis­tä ja hel­pot­taa nii­den rat­kai­se­mis­ta.

Suo­ma­lai­nen pe­rus­kou­lu on kan­sain­vä­lis­ten ver­tai­lu­jen pe­rus­teel­la yk­si maa­il­man par­hais­ta. Vii­me vuo­si­na suo­ma­lais­las­ten op­pi­mis­tu­lok­set ovat kui­ten­kin äkil­li­ses­ti hei­ken­ty­neet. Eri­tyi­ses­ti puut­teet lu­ku­tai­dos­sa ovat suo­ras­taan hä­lyt­tä­viä uu­ti­sia. Va­ja­vai­nen lu­ku­tai­to vai­keut­taa mo­nin ta­voin elä­mää nyky-yh­teis­kun­nas­sa. Tut­ki­mus­ten mu­kaan ka­pe­al­la sa­na­va­ras­tol­la on yh­teys myös em­pa­ti­a­ky­vyn puut­tei­siin.

Van­hem­pien kan­nat­taa tu­kea las­ten­sa lu­ku­tai­don ke­hi­tys­tä lu­ke­mal­la heil­le pie­nes­tä pi­tä­en ja kan­nus­ta­mal­la hei­tä kir­jo­jen pa­riin. Ää­ni­kir­jat ovat hyvä tapa saa­da lap­set kiin­nos­tu­maan ta­ri­nois­ta, mut­ta pai­ne­tun kir­jan lu­ke­mi­nen on eri laji kuin ää­ni­kir­jan kuun­te­le­mi­nen. Lu­ku­tai­don kan­nal­ta fyy­si­sil­lä kir­joil­la on oma tär­keä teh­tä­vän­sä vie­lä pit­käl­le tu­le­vai­suu­teen.