So­si­aa­li­nen me­dia, ajan­käyt­tö ja me­di­a­lu­ku­tai­to on val­ta­va ja mel­kein kai­ken kat­ta­va tee­ma, joka kos­ket­taa jo­kais­ta tä­män­kin leh­den lu­ki­jaa muo­dos­sa tai toi­ses­sa. Äly­lait­tei­den vai­ku­tus ulot­tuu elä­män eri osa-alu­eil­le. Se vai­kut­taa muun mu­as­sa ai­vo­jem­me toi­min­taan, ajat­te­luum­me, ter­vey­teem­me, so­si­aa­li­siin suh­tei­siim­me, va­paa-ai­kaam­me ja työ­höm­me. Vaik­ka ei it­se käyt­täi­si äly­lait­tei­ta, nii­den vai­ku­tuk­set hei­jas­tu­vat ym­pä­röi­väs­tä yh­teis­kun­nas­ta.

Äly­lait­teis­ta käy­dään jat­ku­vas­ti kes­kus­te­lua ja ai­hees­ta teh­dään tut­ki­mus­ta. Myös tä­män ai­heen osal­ta ot­si­kois­sa nä­kyy en­nen muu­ta ne­ga­tii­vi­sia asi­oi­ta. Täl­lai­sen uu­ti­soin­nin kes­kel­lä voi tul­la vä­lil­lä toi­vo­ton olo: tämä peli on jo hä­vit­ty. Osa toi­voo, et­tä oli­si kam­pi, jol­la kään­tää ke­hi­tys­tä äly­lait­tei­den osal­ta taak­se­päin.

Men­nei­syy­des­tä ot­tai­sim­me usein hy­vät, mut­ta em­me huo­no­ja asi­oi­ta. Ke­hi­tyk­sen men­nes­sä eteen­päin mo­lem­pia tu­lee yh­tä var­mas­ti tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Ra­ken­ta­vam­paa kuin hai­kai­le­mi­nen men­nee­seen on poh­tia, mitä teh­dä niil­le asi­oil­le, jot­ka täs­sä het­kes­sä tar­vit­se­vat muu­tos­ta. Raa­mat­tu neu­voo ko­et­te­le­maan eri­lai­sia asi­oi­ta ja pi­tä­mään sen, mikä on hy­vää, mut­ta luo­pu­maan pa­has­ta (1. Tess. 5:21–22).

Moni leh­den lu­ki­ja ei ha­lu­ai­si luo­pua net­ti­seu­rois­ta ei­kä in­ter­ne­tin myö­tä laa­jen­tu­nees­ta lä­he­tys­työs­tä. Kuu­le-so­vel­luk­ses­ta­kin on tul­lut pa­laut­tei­den pe­rus­teel­la tär­keä osa elä­mää, joka tuo ar­keen us­kon roh­kai­se­vaa ja läm­mit­tä­vää sa­no­maa. Te­ko­ä­ly aut­taa leh­den toi­mi­tus­ta vaik­ka­pa Vii­kon ky­sy­myk­sen ide­oin­nis­sa. Nämä hy­vät asi­at moni ha­lu­aa pi­tää jat­kos­sa­kin.

Mikä oli­si sel­lais­ta, jos­ta us­ko­vai­nen ih­mi­nen ha­lu­aa äly­lait­tei­den ää­rel­lä luo­pua, sel­lais­ta, mitä ei omaan tai las­ten­sa elä­mään toi­vo? Jon­kun koh­dal­la se voi ol­la lii­al­lis­ta ruu­dun­käyt­töä, joka hait­taa hy­vän elä­män osa-alu­ei­ta to­teu­tu­mas­ta, vie esi­mer­kik­si ai­kaa unel­ta ja ka­ve­ri­suh­teil­ta. Tai us­kon kan­nal­ta epä­so­pi­vaa si­säl­töä, joka muok­kaa ar­vo­ja ja kiin­nit­tää ih­mis­tä epä­ju­ma­liin sekä maa­il­mal­li­siin ta­poi­hin.

Seu­ra­pu­heet päät­ty­vät toi­si­naan sa­non­taan: Val­vo­mi­seen se jää. Sa­non­ta pä­tee myös äly­lait­teil­la oloon. Sie­lun­vi­hol­li­nen on ol­lut ah­ke­ra jo en­nen äly­lai­te­ai­kaa, mut­ta us­ko­mal­la omat syn­tin­sä an­teek­si ovat en­nen us­ko­neet­kin pääs­seet pe­ril­le. Sama evan­ke­liu­mi on us­kot­ta­vis­sa myös äly­a­jas­sa. Sen avul­la Ju­ma­la nos­taa, kan­taa ja vie pe­ril­le.