Täs­sä Päi­vä­mie­hen nu­me­ros­sa poh­di­taan seu­rois­sa käy­mi­sen mer­ki­tys­tä. Ai­van eri­tyi­nen pai­no on sa­nal­la ”käy­mi­nen”, sa­nan­kuu­loon osal­lis­tu­mi­nen konk­reet­ti­ses­ti. Ko­ro­na-ajan jäl­keen on mo­nin pai­koin kes­kus­tel­tu sii­tä, löy­tä­vät­kö sa­nan­kuu­li­jat ta­kai­sin rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le seu­roi­hin ku­ten en­nen.

Ju­ma­lan sa­naa voi kuul­la tänä päi­vä­nä vuo­ro­kau­den ajas­ta tai pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Mo­net rau­ha­nyh­dis­tyk­set lä­het­tä­vät seu­ro­ja ra­di­on ja ver­kon vä­li­tyk­sel­lä. Li­säk­si ar­kis­toi­tu­ja saar­no­ja voi kuun­nel­la eri verk­ko­si­vu­jen ja pal­ve­lu­jen kaut­ta. Etä­seu­rat ja ar­kis­to­saar­nat pal­ve­le­vat en­nen muu­ta hei­tä, joil­la seu­roi­hin läh­te­mi­nen on es­ty­nyt syys­tä tai toi­ses­ta.

Fyy­si­sel­lä ko­koon­tu­mi­sel­la on oma tär­keä mer­ki­tyk­sen­sä. Seu­rois­sa koh­da­taan sa­mal­la ta­val­la us­ko­via, ky­sel­lään voin­tia ja kuu­lu­mi­sia, ko­e­taan Ju­ma­lan las­ten yh­teyt­tä ja saa­daan mah­dol­li­suus kes­kus­te­lui­hin. Seu­roi­hin on jo­kai­nen ih­mi­nen ter­ve­tul­lut juu­ri sel­lai­se­na kuin on.

Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja pyr­kii ve­to­a­maan ih­mi­sen kii­ree­seen, hä­nen syn­ti­syy­teen­sä, han­ka­laan elä­män­ti­lan­tee­seen­sa tai vaik­ka tois­ten ih­mis­ten koh­taa­mi­sen vai­keu­teen ra­ken­ta­en näin es­tei­tä läh­te­mi­sel­le. On tär­ke­ää to­de­ta us­kos­saan ha­pui­le­val­le seu­ra­vie­raal­le, et­tä on iha­na näh­dä si­nua seu­rois­sa.

Usein seu­ro­jen alus­sa pu­hu­ja ke­hot­taa ”hil­jen­ty­mään Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon”. Tämä hil­jen­ty­mi­nen on en­nen muu­ta sy­dä­men hil­jen­ty­mis­tä ja sen avaa­mis­ta Ju­ma­lan sa­nal­le. Lap­set ei­vät ai­na jak­sa ol­la hil­jaa sa­nan kuu­los­sa. Jee­sus kui­ten­kin toi­vot­ti lap­set ter­ve­tul­leek­si kuu­le­maan ope­tus­taan.

Fyy­si­nen rau­hoit­tu­mi­nen ja hil­jen­ty­mi­nen aut­ta­vat kes­kit­ty­mään olen­nai­seen, sa­nan kuu­loon. Ope­tus­lap­si Pie­ta­rin saa­pu­es­sa Cor­ne­liuk­sen ko­tiin, tämä to­te­si tu­li­jal­le ”Nyt olem­me kaik­ki tääl­lä Ju­ma­lan edes­sä kuul­lak­sem­me, mitä Her­ra on si­nun käs­ke­nyt pu­hua.”

Seu­rois­sa käy­mi­nen ei ole us­kon mit­ta­ri, vaan sy­dä­men us­kon he­del­mä. Ju­ma­lan sana ke­hot­taa sekä sa­nan kuu­le­mi­seen et­tä us­ko­vais­ten kes­ki­näi­sen yh­tey­den vaa­li­mi­seen. Us­ko vir­voit­tuu Ju­ma­lan sa­nas­ta, evan­ke­liu­min loh­du­tuk­ses­ta ja mat­ka­ys­tä­vien koh­taa­mi­ses­ta.