Ju­ma­la loi ih­mi­sen mie­hek­si ja nai­sek­si, eri­lai­sik­si, mut­ta sa­ma­nar­voi­sik­si. Eri­lai­suu­den voi to­de­ta hel­poim­min ul­kois­ten piir­tei­den pe­rus­teel­la, mut­ta meis­sä ih­mi­sis­sä on myös ero­a­vuuk­sia, jot­ka ei­vät näy ulos­päin.

Su­ku­puo­li­suus lä­päi­see kai­ken in­hi­mil­li­sen elä­män. Se nä­kyy nai­sen ja mie­hen kiin­nos­tuk­sen koh­teis­sa sekä hei­dän ta­vas­saan pu­hua ja asen­noi­tua. Su­ku­puol­ten vä­li­nen eri­lai­suus on Ju­ma­lan luo­ma suu­ri rik­kaus sekä elä­män jat­ku­mi­sen edel­ly­tys.

Sek­su­aa­li­suus on osa ih­mis­tä koko hä­nen elä­män­sä ajan. Se liit­tyy per­soo­nal­li­suu­teem­me, jos­sa yh­dis­ty­vät eri­lai­set piir­teet ja tai­pu­muk­set. Sek­su­aa­li­suus on Ju­ma­lan luo­ma va­loi­sa, kau­nis ja elä­mää yl­lä­pi­tä­vä voi­ma.

Ju­ma­la loi en­sim­mäi­set ih­mi­set mie­hek­si ja nai­sek­si, ja liit­ti hei­dät sa­nal­laan avi­o­puo­li­soik­si (1. Moos. 1:27). Raa­ma­tun mu­kaan avi­o­liit­to on sää­det­ty mie­hen ja nai­sen eli­ni­käi­sek­si yh­tei­se­lä­män muo­dok­si. Muun­lai­sia pa­ri­suh­teen muo­to­ja Raa­mat­tu pi­tää syn­ti­nä (1. Kor. 6:9).

Ju­ma­lan sa­nal­la yh­teen lii­te­tyn nai­sen ja mie­hen vä­li­nen avi­o­suh­de on ih­mis­suh­tei­den jou­kos­sa ko­ko­nais­val­tai­sin. Tä­hän si­tou­tu­mi­nen mer­kit­see vas­tuu­not­ta­mis­ta it­ses­tä ja toi­ses­ta. Yh­tei­nen elä­mä si­säl­tää pal­jon eri­lai­sia va­lin­to­ja, joil­la avi­o­lii­ton on­nea voi­daan vaa­lia.

Avi­o­puo­li­soi­den teh­tä­vä­nä on tu­kea ja pal­vel­la toi­si­aan. He ovat myös toi­sil­leen saat­ta­jia elä­män tiel­lä. Ju­ma­lan sa­nan elä­mää suo­je­le­viin neu­voi­hin poh­jau­tu­va us­ko an­taa vah­van poh­jan yh­tei­sel­le elä­mäl­le.

Tun­teet ovat kes­kei­nen osa jo­kai­sen ih­mi­sen elä­mää. Avi­o­puo­li­son kuun­te­le­mi­nen ja hä­nen asi­oi­den­sa tär­ke­ä­nä pi­tä­mi­nen lu­jit­ta­vat yh­teyt­tä ja rak­kaut­ta. Toi­mi­van ja ta­sa­puo­li­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen kaut­ta opi­taan ym­mär­tä­mään avi­o­puo­li­soa ja hä­nen tar­pei­taan. Ar­jes­sa tar­vi­taan hel­lyyt­tä ja läm­pöä.

Luot­ta­mus on kes­tä­vän ih­mis­suh­teen kul­ma­ki­vi, ja se luo poh­jaa myös on­nel­li­sel­le avi­o­lii­tol­le. Avi­oe­lä­mäs­sä ko­ros­tuu puo­li­soi­den luot­ta­mus tois­ten­sa fyy­si­seen ja hen­ki­seen us­kol­li­suu­teen. Sitä ra­ken­ne­taan avoi­muu­den ja asi­oi­den ja­ka­mi­sen kaut­ta. Luot­ta­muk­sen rik­ko­mi­nen tuo tur­vat­to­muut­ta ja pel­koa; sii­tä ai­heu­tu­nei­den haa­vo­jen kor­jau­tu­mi­nen vie ai­kaa.

Avi­o­liit­toon kuu­luu oleel­li­se­na osa­na myös fyy­si­nen yh­teen­kuu­lu­vuus, sek­su­aa­li­suus. Ju­ma­lan luo­mis­työn jat­ku­vuu­den li­säk­si se lä­hen­tää avi­o­puo­li­soi­ta toi­siin­sa ja ri­kas­tut­taa avi­o­puo­li­soi­den vä­lis­tä suh­det­ta.

Kai­kil­la ei ole elä­män­kump­pa­nia. Avi­o­puo­li­son löy­ty­mi­nen ei ole Ju­ma­lan siu­nauk­sen mit­ta­ri. Ih­mi­nen voi ko­kea elä­mäs­sään suu­ren Ju­ma­lan joh­da­tuk­sen ja siu­nauk­sen sekä tun­tea elä­män­sä ta­sa­pai­noi­sek­si, oli­pa hä­nel­lä puo­li­soa tai ei.

Jot­kut toi­vo­vat ja kai­paa­vat avi­o­puo­li­soa, mut­ta hei­dän kai­puun­sa ei ole täyt­ty­nyt. Tu­em­me­han toi­si­am­me, et­tei ku­kaan uu­pui­si yk­si­näi­syy­den ei­kä mui­den­kaan vai­keuk­sien kans­sa. Yh­tey­den­pi­tä­mi­nen eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa ole­vien ih­mis­ten kans­sa tuo si­säl­töä elä­määm­me ja aut­taa ym­mär­tä­mään toi­si­am­me.

Ra­kas­taa ja tul­la ra­kas­te­tuk­si ovat elä­män suu­rim­pia asi­oi­ta. Rak­kaus on toi­sen kun­ni­oit­ta­mis­ta ja huo­mi­oi­mis­ta. Sitä kai­paam­me jo­kai­nen: nuo­rem­pi ja van­hem­pi, yk­sin ja avi­o­puo­li­son kans­sa elä­vä.

Rak­kaus ja toi­sen ih­mi­sen ar­vos­ta­mi­nen nä­kyy ar­jen kes­kel­lä pie­nis­sä ja suu­ris­sa asi­ois­sa, ys­tä­väl­li­sis­sä sa­nois­sa ja te­ois­sa. Raa­mat­tu opas­taa mei­tä nä­ke­mään toi­sem­me Ju­ma­lan luo­mi­na, ai­nut­laa­tui­si­na ih­mi­si­nä, hä­nen ku­vi­naan (Ps. 139:13–16).

Ol­li Lohi

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 10/2014.