JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hartauskirjoitukset

”Kerromme Herran teoista”

Päivämies
Hartauskirjoitukset
19.9.2017 6.03

Juttua muokattu:

1.1. 11:19
2020010111192920170919060300

Ot­sik­ko on saa­tu psal­min 78 ja­kees­ta nel­jä. Sii­nä psal­min kir­joit­ta­ja tuo jul­ki su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le jat­ku­van tär­ke­än teh­tä­vän. Van­hem­pam­me ovat ai­ka­naan ker­to­neet meil­le, tä­män päi­vän ai­kui­sil­le, hy­väs­tä Ju­ma­las­ta ja hä­nen suu­ris­ta te­ois­taan. Nyt on mei­dän vuo­rom­me vä­lit­tää tätä sa­no­maa lap­sil­lem­me ja las­tem­me lap­sil­le.

Teh­tä­vää riit­tää niin isil­le, äi­deil­le kuin iso­van­hem­mil­le­kin. Bib­li­as­sa psal­min esi­pu­he tii­vis­tää al­kuo­san si­säl­lön muo­toon: ”kau­nis neu­vo Ju­ma­lan sa­nas­ta vaa­ria ot­ta­maan”.

Psal­mien kir­ja on mo­ni­muo­toi­suu­des­saan val­ta­van ri­kas. Se on vir­si­kir­ja, ylis­tys­lau­lu­kir­ja, ru­no­kir­ja ja ru­kous­kir­ja, mut­ta mitä suu­rim­mas­sa mää­rin Ju­ma­lan sa­nan kir­ja. Psalt­ta­rin esi­pu­hees­sa Mart­ti Lut­her ky­se­lee: ”Ei­kö Psalt­ta­ri jo sen täh­den ole kal­lis ja ra­kas, et­tä se niin sel­väs­ti il­moit­taa Kris­tuk­sen kuo­le­mas­ta ja ylös­nou­se­mi­ses­ta ja ku­vai­lee hä­nen val­ta­kun­taan­sa ja koko kris­ti­kun­nan ti­laa ja ole­mus­ta.” Ny­kyi­ses­sä kirk­ko­raa­ma­tus­sa psal­mi 78 on ot­si­koi­tu ”Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut kan­saan­sa”. Sitä sa­no­taan myös Asa­fin ope­tuk­sek­si tai Asa­fin vir­rek­si. Lee­vi­läi­sen Asa­fin teh­tä­vä­nä oli kym­baa­lin soit­ta­mi­nen ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa. Hän myös joh­ti lau­lua poi­kien­sa kans­sa. Asa­fin per­heel­le on omis­tet­tu kak­si­tois­ta psal­mia.

Kuul­la ja teh­dä

Psal­min alus­sa ke­ho­te­taan tar­kas­ti kuun­te­le­maan Ju­ma­lan sa­nan ope­tus­ta. Ope­tus mää­ri­tel­lään jos­kus opet­ta­jan, op­pi­laan ja op­pi­ai­nek­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sek­si. Tämä pä­tee suu­rel­ta osin myös Ju­ma­lan sa­nan ope­tuk­seen.

Mil­lai­nen on ”pä­te­vä” Ju­ma­lan sa­nan opet­ta­ja? Voi­sim­me sa­noa, et­tä vaa­ti­muk­sia on vain yk­si. Se, et­tä opet­ta­ja on saa­nut omat syn­tin­sä an­teek­si ja Py­hän Hen­gen lah­jan. Jää­hy­väis­pu­hees­saan Jee­sus sa­noi ope­tus­lap­sil­leen: ”Puo­lus­ta­ja, Pyhä Hen­ki, jon­ka Isä mi­nun ni­mes­sä­ni lä­het­tää, opet­taa teil­le kai­ken ja pa­laut­taa mie­leen­ne kai­ken, mitä olen teil­le pu­hu­nut.” Riit­tää, kun us­kon asi­ois­ta pu­hu­taan yk­sin­ker­tai­ses­ti ja ym­mär­ret­tä­väs­ti. Psal­mi roh­kai­see van­hem­pia ker­to­maan sii­tä, mi­ten Ju­ma­la on aut­ta­nut ja joh­dat­ta­nut. Ju­ma­lan siu­naus ko­e­taan usein vai­keuk­sis­sa­kin.

Op­pi­laan teh­tä­vä on opis­kel­la. Se mer­kit­see ha­lua kuun­nel­la, pai­naa mie­leen ja to­teut­taa käy­tän­nös­sä. Vuo­ri­saar­nas­saan Jee­sus­kin ke­hot­ti kuun­te­le­maan ja te­ke­mään: ”Jo­kai­nen, joka kuu­lee nämä sa­na­ni ja te­kee nii­den mu­kaan, on kuin jär­ke­vä mies, joka ra­ken­si ta­lon­sa kal­li­ol­le.” Van­ho­jen­kin asi­oi­den kuu­le­mi­nen ja niis­tä op­pi­mi­nen on rik­kaut­ta. Elä­mäm­me tär­kein asia, oma­koh­tai­nen us­ko, saa­daan ja sitä hoi­de­taan myös kuu­le­mi­sen kaut­ta. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kuul­tu Kris­tuk­sen evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan voi­ma jo­kai­sel­le sen us­ko­val­le au­tuu­dek­si, ku­ten apos­to­li Paa­va­li sa­noo kir­jees­sään roo­ma­lai­sil­le.

Her­ran teot

Mui­noin Ju­ma­la joh­dat­ti kan­san­sa lu­vat­tuun maa­han. Psal­mi 78 pa­laut­taa mie­leen, kuin­ka Ju­ma­la ja­koi me­ren kah­tia ja vei kan­san sen poik­ki. Her­ra an­toi pil­ven joh­taa päi­vi­sin ja tu­len lois­taa öi­sin. Hän an­toi vet­tä kui­vas­ta kal­li­os­ta ja vil­jaa tai­vaas­ta.

Ju­ma­lan suu­ris­ta te­ois­ta huo­li­mat­ta hä­nen kan­san­sa oli usein tot­te­le­ma­ton ja up­pi­nis­kai­nen. Men­nei­syy­den ope­tuk­sen yk­si ulot­tu­vuus on sii­nä, et­tä se va­roit­taa mei­tä ja tu­le­via su­ku­pol­via sa­mois­ta syn­neis­tä, joi­hin en­ti­set mat­kaa­jat jou­tui­vat. Eh­kä ope­tuk­sen pai­no­pis­te on kui­ten­kin sii­nä, et­tä Ju­ma­lan kan­san syn­ti­syy­des­tä huo­li­mat­ta Her­ra oli lau­pi­as ja ar­mol­li­nen. Ka­tu­val­le syn­ti­sel­le lu­vat­tiin syn­tien an­teek­si­an­ta­mus. Ju­ma­la ar­mah­ti. Tä­hän lu­pauk­seen tä­män­kin päi­vän kil­voit­te­li­ja saa luot­taa.

Tur­va ja toi­vo Ju­ma­las­sa

Ker­to­es­sam­me Her­ran te­ois­ta on tär­keä muis­taa ja muis­tut­taa, mikä on kil­voi­tuk­sen pää­mää­rä. Ju­ma­lan var­si­nai­nen lah­ja on ian­kaik­ki­nen elä­mä tai­vaas­sa. Ajal­li­sen elä­män siu­naus on vain vä­li­ai­kais­ta ja myö­tä­lah­jaa. On on­nel­lis­ta tie­dos­taa, et­tä elä­mäm­me jo­kai­nen het­ki on Ju­ma­lan tie­dos­sa. Olem­me toi­von kan­saa ja toi­von pää­mää­rä on ajan tuol­la puo­len. Suu­rin on­ni on se, et­tä Ju­ma­la on var­jel­lut lap­se­naan. Her­ram­me an­ta­man ope­tus­teh­tä­vän tär­kein vies­ti tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le on se, et­tä he­kin pa­ni­si­vat toi­von­sa Ju­ma­laan, ei­vät­kä unoh­tai­si hä­nen te­ko­jaan.

Ai­mo Helén

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 13.9.2017

Ku­vi­tus­ku­va: Heik­ki Vuo­no­ka­ri

14.12.2024

Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut. Hepr. 10:36

Viikon kysymys