JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Onko aikaa Jumalan sanalle?

Päivämies-verkkolehti
Pääkirjoitukset
17.1.2018 7.00

Juttua muokattu:

31.12. 09:28
2019123109280920180117070000

Län­si­mai­sel­la ih­mi­sel­lä on ny­ky­ään va­paa-ai­kaa enem­män kuin kos­kaan. On ris­ti­rii­tais­ta, et­tä sii­tä huo­li­mat­ta kii­re näyt­tää yhä vain li­sään­ty­vän. Tä­hän on var­mas­ti omal­ta osal­taan vai­kut­ta­nut se, et­tä yh­teis­kun­nas­sam­me sun­nun­tais­ta on mo­nel­le tul­lut ar­ki­päi­vä mui­den jou­kos­sa.

Mart­ti Lut­he­rin se­li­tys kol­man­teen käs­kyyn ”Py­hi­tä le­po­päi­vä” on mo­nel­le tut­tu: ”Mei­dän tu­lee niin pe­lä­tä ja ra­kas­taa Ju­ma­laa, et­tä em­me vä­hek­sy Ju­ma­lan sa­naa ja sen saar­naa, vaan pi­däm­me sen py­hä­nä, kuun­te­lem­me ja opim­me sitä mie­lel­läm­me” (Vähä ka­te­kis­mus).

Lut­he­rin mu­kaan le­po­päi­vän py­hit­tä­mi­nen mer­kit­see en­nen kaik­kea sitä, et­tä va­raam­me it­sel­lem­me ai­kaa Ju­ma­lan sa­nan lu­ke­mi­sel­le ja kuun­te­le­mi­sel­le. Apos­to­li Paa­va­li muis­tut­ti nuor­ta työ­to­ve­ri­aan Ti­mo­teus­ta Raa­ma­tun tun­te­mi­sen tär­key­des­tä: ”Olet myös jo lap­ses­ta as­ti tun­te­nut py­hät kir­joi­tuk­set, jot­ka voi­vat an­taa si­nul­le vii­saut­ta, niin et­tä pe­las­tut us­ko­mal­la Kris­tuk­seen Jee­suk­seen” (2. Tim. 4:15).

Raa­mat­tu on py­hää Ju­ma­lan sa­naa, joka neu­voo ih­mi­sel­le tien pe­las­tuk­seen. Pelk­kä Raa­ma­tun ul­ko­koh­tai­nen tun­te­mi­nen ei rii­tä, vaan pe­las­tu­ak­seen ih­mi­sen täy­tyy kuul­la ja us­koa Py­häs­sä Hen­ges­sä ju­lis­tet­tu evan­ke­liu­mi.

Jee­sus lä­het­ti seu­ra­kun­tan­sa ju­lis­ta­maan evan­ke­liu­mia kai­kil­le luo­duil­le (Mark. 16:15–16). Kun ih­mi­nen ot­taa us­kol­la vas­taan Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta ju­lis­te­tun evan­ke­liu­min, hän saa sy­dä­meen­sä Py­hän Hen­gen ja rau­han omal­le­tun­nol­leen. Sil­loin myös Raa­ma­tun sa­no­ma avau­tuu hä­nel­le uu­del­la ta­val­la.

Yk­si­kään ih­mi­nen ei ole syn­ni­tön, vaan me kaik­ki tar­vit­sem­me Ju­ma­lan ar­moa ja an­teek­si­an­ta­mus­ta. Vaik­ka ha­lu­am­me elää ja us­koa oi­kein, jou­dum­me syn­tiin ja teem­me vää­riä va­lin­to­ja.

Kirk­kom­me vuo­den 1948 Kris­ti­nop­pi to­te­aa, et­tä us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mi­sek­si ”kris­ti­tyn tu­lee ah­ke­ras­ti käyt­tää Ju­ma­lan sa­naa ja Her­ran py­hää eh­tool­lis­ta, ru­kous­ta ja kris­tit­ty­jen kes­ki­näis­tä yh­teyt­tä” (KO 77).

Us­ko syn­tyy ja vah­vis­tuu Ju­ma­lan sa­nan kuu­le­mi­ses­ta. Sen vuok­si on eri­tyi­sen tär­ke­ää huo­leh­tia sii­tä, et­tä kii­reis­tä huo­li­mat­ta oli­si ai­kaa py­säh­tyä Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon.

Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­sa saam­me kuul­la evan­ke­liu­min yti­men, syn­nin­pääs­tön, joka ju­lis­te­taan Jee­suk­sen so­vin­to­työn pe­rus­teel­la. Jee­suk­sen veri puh­dis­taa oman­tun­tom­me kuo­le­man te­ois­ta, niin et­tä voim­me pal­vel­la elä­vää Ju­ma­laa (Hepr. 9:14).

Evan­ke­liu­mi rau­hoit­taa oman­tun­tom­me ja syn­nyt­tää meis­sä kii­tol­li­suut­ta ja rak­kaut­ta Ju­ma­laa ja lä­him­mäi­siä koh­taan.

Pek­ka Ait­ta­kum­pu

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 17.1.2018

Ku­vi­tus­ku­va: A.-L. S.

19.7.2024

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2

Viikon kysymys