Antti Partanen
Antti Partanen
Mika Aikkila
Elämme kalenterivuoden loppua, luonnon pimeintä aikaa. Tämän viikon sunnuntai on kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai ja ensimmäinen adventti. Adventti on odotuksen ja valmistautumisen aikaa, jolloin valmistaudumme jouluun, Vapahtajamme syntymäjuhlaan.
Jouluna, vuoden pimeimpänä aikana, valkeus tuli maailmaan. Jeesus syntyi Betlehemin talliin. Paimenet, jotka paimensivat lampaita lähistöllä, näkivät konkreettisesti taivaallisen kirkkauden, kun enkelit toivat heille ilosanoman – suuren ilon koko kansalle: ”Meille on syntynyt Vapahtaja, Kristus” (Luuk. 2:8–11).
Paavali kirjoitti roomalaisille ja myös meille tämän päivän ihmisille: ”Yö on pitkällä ja päivä sarastaa” (Room. 13:12). Hän opetti siitä, kuinka on hylättävä pimeyden teot ja elettävä nuhteettomasti (Room. 13:12–13). Paavali nimeää useita synnin mukanaan tuomia pimeyden tekoja, kuten juopottelu, siveettömyys, irstailu, riitely ja kiihkoilu (Room. 13:13).
Kun katsomme ympäröivää yhteiskuntaa ja uutisia läheltä ja kaukaa, voimme todeta, että asiat eivät ole muuttuneet Paavalin ajoista ainakaan parempaan suuntaan. Ihminen tekee mitä tahansa saadakseen nautintoa ja on antanut haluilleen vallan, mistä Paavali varoittaa kirjeessään (Room. 13–14). Myös riitely ja toisen tahallinenkin väärinymmärtäminen tuntuu olevan vallalla aina päättäjiä myöten.
Raamattu ja Jumalan sana opettavat ihmisiä elämään sopuisasti kaikkien kanssa. Siinä on meille heikoille ihmisille tekemistä.
Paavalin teksti viittaa myös Jeesuksen toiseen tulemiseen. Ajan merkit ennustavat, että se lähestyy. Hetkeä ei tiedä kukaan muu kuin Jumala, eikä meidän tarvitse alkaa sitä ennustamaan.
Jumalan vastustaja, sielunvihollinen, tietää myös, että aikaa on vähän ja tekee kaikkensa saadakseen eksyttää ihmiset pois Jumalan valtakunnasta. Yksi keino on juuri synnin luvallisuuden vahvistaminen ja ihmisten lihallisten halujen ruokkiminen.
Voimme taistella ja pärjätä sielunvihollista vastaan vain Jumalan sanan avulla ja voimalla, uskomalla synnit anteeksi Jumalan valtakunnasta saarnattavalla evankeliumilla. Tuon evankeliumin varassa meillä säilyy Jeesus Kristus sydämessämme ja pääsemme ajallisen matkamme päättyessä taivaaseen (Room. 13:14).
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys