Pet­ri Luk­ka

Äi­ti­ni jäi so­ta­or­vok­si ai­van pie­ne­nä tyt­tö­nä. Koti oli so­dan ja­lois­sa ra­ja­seu­dul­la. Pie­ni tyt­tö lä­he­tet­tiin tur­val­li­sem­paan kas­vu­ym­pä­ris­töön, so­ta­lap­sek­si Ruot­siin. Siel­tä löy­tyi hyvä ja tur­val­li­nen koti use­ak­si vuo­dek­si.

Vuo­sien ku­lut­tua ko­tiin pa­la­si äi­din­kiel­tään osaa­ma­ton tyt­tö. Sota ko­et­te­li niin, et­tä ko­ti­seu­dul­ta jou­dut­tiin läh­te­mään evak­ko­mat­kal­le. Uut­ta ko­tia ja elä­mää pääs­tiin ra­ken­ta­maan seu­dul­le, jol­la oli us­ko­vai­sia, ja niin us­kon lah­ja löy­tyi tuo­hon­kin ko­tiin. Elä­män suur­ten ko­et­te­le­mus­ten kaut­ta Ju­ma­la oh­ja­si ja kut­sui et­si­viä val­ta­kun­taan­sa.

Us­kon lah­jan sy­dä­mel­leen löy­tä­nyt saa suo­jak­seen Ju­ma­lan var­je­luk­sen: ”Her­ra on mei­dän kil­pem­me, Is­ra­e­lin Pyhä mei­dän ku­nin­kaam­me!” (Ps. 89:19). Us­kon kil­pi an­taa tur­vaa ja suo­jaa us­ko­via tä­män­kin ajan pa­haa, le­vot­to­muuk­sia ja epä­var­muut­ta vas­taan. ”Hän le­vit­tää sii­pen­sä yl­le­si, ja sinä olet tur­vas­sa nii­den al­la. Hä­nen us­kol­li­suu­ten­sa on si­nul­le muu­ri ja kil­pi.” (Ps. 91:4.)

Ju­ma­lan voi­ma vah­vis­taa epäi­le­vää, ja Ju­ma­lan vä­ke­vä käsi kan­nat­te­lee hor­ju­vaa: ”Mi­nun voi­ma­ni vah­vis­taa hän­tä ja kä­te­ni on hä­nen tu­ke­naan. – – Hän sa­noo mi­nul­le: ’Sinä olet mi­nun isä­ni, olet Ju­ma­la­ni, tur­va­kal­li­o­ni.’” (Ps. 89:22, 27.)

Ju­ma­lan va­lin­nat ja hä­nen oh­jaa­man­sa tiet ovat usein ih­meel­li­set. Hän va­lit­si Is­ra­e­lin kan­san ku­nin­kaak­si nuo­rim­man ja vä­häi­sim­män, Daa­vi­din. ”Minä olen va­lin­nut nuo­ru­kai­sen kan­san jou­kos­ta, olen pan­nut kruu­nun san­ka­rin pää­hän. Minä olen löy­tä­nyt pal­ve­li­ja­ni Daa­vi­din ja voi­del­lut hä­net py­häl­lä öl­jyl­lä­ni.” (Ps. 89:20–21.)

Daa­vi­din su­kuun sai ker­ran syn­tyä maa­il­man Va­pah­ta­ja, Her­ra Jee­sus. Hä­nen ku­nin­kuu­ten­sa on ian­kaik­ki­nen ku­nin­kuus. ”Minä an­nan hä­nen su­kun­sa säi­lyä iä­ti, an­nan hä­nen val­tais­tui­men­sa py­syä niin kau­an kuin tai­vas kaar­tuu maan yl­lä” (Ps. 89:30).

Daa­vi­din suku on edel­leen löy­det­tä­vis­sä maan pääl­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta. Sen val­ta­kun­nan ku­nin­gas on Her­ra Jee­sus, ja hän on Py­hän Hen­ken­sä kaut­ta val­ta­kun­tan­sa kes­kel­lä. Ju­ma­lan te­ke­mät lu­pauk­set pi­tä­vät. ”Minä otan hä­net esi­koi­sek­se­ni, nos­tan ku­nin­kais­ta kor­keim­mak­si. Kos­kaan en ota hä­nel­tä pois ar­mo­a­ni, mi­nun liit­to­ni kes­tää hor­ju­mat­ta.” (Ps. 89:28–29.)

Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta kuu­luu edel­leen kut­su­va ja ar­mol­li­nen syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­no­ma. Us­kon lah­jan sy­dä­mel­leen saa­nut saa tur­val­li­ses­ti us­koa Jou­lun lap­sen syn­tien­sä so­vit­ta­jak­si. Us­ko an­taa toi­von ja luot­ta­muk­sen, ja se joh­dat­taa tie­tä, joka vie ian­kaik­ki­seen elä­mään.