Tiistai 20.2.2018
"
Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Jes. 1:16

Koululainen tarvitsee iltapäivälläkin yhteyden aikuiseen

Uutiset 8.8.2017 14:38 | Päivämies-verkkolehti


Monessa perheessä pohditaan parhaillaan, miten koululaisen iltapäivä järjestetään. Tuleeko lapsi yksin kotiin vai jääkö hän iltapäivähoitoon tai kerhoon?
Suomen laissa ei määritellä ikää, jolloin lapsen voi jättää iltapäivän ajaksi yksin kotiin. Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan eka- ja tokaluokkalaisille sekä erityisopetuksessa oleville, mutta kolmasluokkalaisen katsotaan selviävän iltapäivän ajan yksin kotona.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnan vastuulla. Kunta voi järjestää toimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä tai yhteisöiltä.

Seurakuntien tarjoama iltapäivätoiminta ja erilaiset koululaisille järjestetyt kerhot pohjautuvat kristilliseen ihmiskuvaan ja arvopohjaan. Myös kirkkovuoden juhlat ovat seurakuntien järjestämässä toiminnassa esillä.

Iltapäivän aikana syödään välipala; usein tehdään myös läksyt. Lisäksi pelataan, leikitään, liikutaan, luetaan ja vaikkapa askarrellaan tai leivotaan. Myös lepohetki on mahdollinen. Iltapäiväkerhosta saatetaan tehdä retkiä lähiluontoon tai kauemmaksikin.

Iltapäivätoiminnan hinta vaihtelee kunnittain. Jos lapsi käy iltapäivätoiminnassa säännöllisesti jokaisena koulupäivänä, hinta asettuu noin 80–160 euron välille.

Entäs kolmasluokkalainen?

Iltapäivätoiminnan ulkopuolelle jäävä kolmasluokkalainen on yleensä 9-vuotias. Moni vanhempi pohtii, voiko 9-vuotias viettää joka päivä useamman tunnin yksin kotona.

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan koululaisen on hyvä olla pääsääntöisesti aikuisen seurassa. Silti moni kouluikäinen haluaa ja voi harjoitella myös yksinoloa. Pääasia on, että lapsella on turvallinen olo: hänellä on naapurissa tuttuja ihmisiä tai hän voi soittaa tarvittaessa vanhemmilleen.

Vanhempien on hyvä keskustella yksin olemisesta ja sen herättämistä tuntemuksista lapsen kanssa. Jokainen lapsi on erilainen ja kokee yksin olemisen omalla tavallaan. Mahdolliset vaaratilanteet ja toiminta niiden aikana on syytä käydä läpi. Tärkeät puhelinnumerot voi kirjoittaa paperilapulle esimerkiksi jääkaapin oveen.

Lasta voi rohkaista ja kannustaa selviämään itsenäisesti aamu- ja iltapäivistä. Samalla on kuitenkin tärkeä antaa tilaa lapsen omille kokemuksille: iso koululainenkin saa tuntea pelkoa ja kertoa siitä.
 
Yksinololle saattaa löytyä hyviä vaihtoehtoja erilaisista kerhoista, isovanhempien luona kyläilystä tai vaikkapa kaverin luona käymisestä. Koululaisen yksinolotunnit vähentyvät myös sillä, jos vanhempi pystyy tekemään osittaista etätyötä tai käyttämään työaikaliukumia.

Lisätietoa iltapäivätoiminnasta ja kerhoista oman kunnan ja seurakunnan nettisivuilta.

Kuva: Pixabay
 

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi