Torstai 18.1.2018
"
Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Joh. 1:14

”Tuntuu hienolta, kun voi olla toiselle avuksi”

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 18.3.2014 17:00 | päivitetty 26.1.2017 20:55 | Hanna Kallunki


Elias Kajava on 24-vuotias nuori mies, joka tykkää pohtia elämää ja tehdä pitkiä ulkoiluretkiä pyörätuolillaan. Elias on opiskellut rakennuspiirustusta ja ihailee pian työnsä jälkeä: kesällä valmistuu talo, johon hän on laatinut piirustukset. 
Kevätiltapäivä hämärtyy, kun etsiskelen oikeaa osoitetta uuden oululaisen kerrostalon pihalla.

– Tervetuloa, mukava kun tulit, kuulen pian iloisen tervetulotoivotuksen. 

Kahvittelun jälkeen Elias kertoo opinnoistaan ja elämästään.

 
– Se oli aika iso juttu, kun muutin 16-vuotiaana kymppiluokan jälkeen Etelä-Suomeen Järvenpäähän opiskelemaan. Vuoden asuin siellä ja opiskelin työhön valmentavalla linjalla. Tämän  jälkeen tulin Ouluun Luoville opiskelemaan. Toimisto- ja tietotekniikkapainotteisella linjalla olin vuoden, jonka jälkeen menin ammattikouluun suunnitteluassistenttilinjalle. Opiskelu oli kiinnostavaa, linjalla opeteltiin tekemään rakennuspiirustuksia, Elias kertoo.
 

Kiehtovalta vaikuttivat sekä tekninen piirtäminen että ajatus siitä, että voi suunnitella oikeita rakennuksia.
 
– Piirustusohjelmia tykkäsin käyttää, se tuntui minulle tosi sopivalta työltä. Kävin koulua kesään 2011 asti. Syksyllä tein isälle takkahuoneen sekä autokatoksen laajennuksen piirustukset. Koulussa sain hyvät perustaidot piirtämiseen ja itse tekemällä ja tietoa etsimällä olen oppinut lisää asioita. Piirtäminen tuntuu joskus pitkäveteiseltä, mutta valmis työ palkitsee.

 
Eliaksen kiitoskuva vuodelta 2011,
jolloin hän päätti opintonsa suunnitteluassistenttilinjalla.
 
Pian Elias saakin ihailla erään mielenkiintoisen työprojektinsa tulosta.
 
– Isän veljelle tein omakotitalon rakennuspiirustukset. Talo valmistuu kesään mennessä. Tuntuu hienolta, että sain tehdä tällaisen työn. Tuntuu mukavalta, että saa olla jollekin hyödyksi ja että joku on kysynyt minulta, alanko tekemään piirustuksia. Se, että on voinut auttaa toista, tuntuu tosi hienolta.
 
Kiinnostavia työtarjouksia hän toivoo saavansa tulevaisuudessakin. Ja sopiva harrastuskin on etsinnässä.
 
– Olisi mukavaa löytää jokin mieleinen harrastus. Ulkoilusta tykkään, käyn pyörätuolilla ajelemassa pitkiä matkoja. Ei pelota mäet eikä mutkat. Käyn kavereiden luona. En tykkää syksyn harmaudesta, kun on oikein pimeää. Onneksi nyt on valo lisääntynyt.
 
Perhe ja ystävät ovat Eliakselle tärkeitä.
 
– On tärkeää, että on ystäviä ja perhe on lähellä. Että on hyvät välit perheenjäsenten kanssa. On mukava käydä kotona.
 

Elias kokee, että usko on turva ja voimavara elämässä.
 
– Ajattelen, että elämä on hyvissä käsissä aina. Tunnen, että olen johdatettavana ja että elämälläni on selkeä päämäärä. Saan luottaa Jumalan johdatukseen, ei tarvitse liikaa miettiä ja murehtia asioita.



2-vuotias Hermanni-kummipoika on Eliakselle tärkeä. 







 

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi