Maanantai 22.1.2018
"
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Ps. 97:6

Uuteen vuoteen Jeesuksen nimessä

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 1.1.2018 07:00 | Päivämies


Uudenvuodenpäivää vietetään Jeesuksen ympärileikkauksen muistoksi. Ympärileikkaus tehtiin kahdeksantena päivänä Jeesuksen syntymästä. Tuolloin hänelle annettiin nimeksi Jeesus. 
Saamme aloittaa uuden kalenterivuoden Jeesuksen nimessä. Jeesuksen nimen juuret ovat hepreankielisessä nimessä Joosua, joka tarkoittaa suomeksi pelastusta.

Martti Luther nimitti Jeesusta Raamatun herraksi ja kuninkaaksi. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen syntymän lisäksi muutamia tapahtumia Jeesuksen lapsuuden ajoilta. 

Raamatun mukaan Jeesus syntyi Betlehemissä. Pienenä lapsena hän joutui pakenemaan Herodeksen vihaa Egyptiin. Sieltä palattuaan Maria, Joosef ja Jeesus asettuivat asumaan Nasaretiin.

Nasaretista käsin Jeesus kävi vanhempiensa kanssa joka vuosi pääsiäisjuhlilla Jerusalemissa. Kaksitoistavuotiaana tehty matka jäi erityisesti vanhempien mieleen.

Jeesuksessa ruumiillistui jumaluus

Jeesus oppi rakentajan ammatin kasvatti-isältään Joosefilta. Noin kolmenkymmenen vuoden ikäisenä Jeesus luopui tästä ammatistaan ja aloitti julkisen toimintansa.

Paavali kertoo Roomalaiskirjeessä, että inhimillisen syntyperänsä puolelta Jeesus oli Daavidin jälkeläinen ja pyhyyden Hengen puolelta Jumalan Poika (Room. 1:3–4). Kolossalaiskirjeen mukaan ”hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään” (Kol. 2:9). 

Johannes Kastaja toimi Jeesukselle tienraivaajana. Hän osoitti Jeesusta ja sanoi: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.” (Joh. 1:29–30.)

Toiminnan keskus Galilea

Uudenvuodenpäivän evankeliumitekstin mukaan Jeesus siirtyi Johanneksen vangitsemisen jälkeen asumaan Nasaretin kaupungista Kapernaumin kaupunkiin.

Profeetta Jesaja oli ennustanut asian jo satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää: ”Aikoinaan Herra vei kunnian Sebulonin ja Naftalin mailta. Mutta kerran hän taas palauttaa kunniaan Meren tien, Jordanin takaisen maan ja muukalaisten Galilean.” (Jes. 8:23.) Galilea on Palestiinan pohjoisin osa, jonka Jeesus valitsi toimintansa keskukseksi.

Jeesus teki paljon ihmetekoja erityisesti Kapernaumin kaupungissa. Oli monia, jotka saivat uskoa syntinsä anteeksi ja parantua sairauksistaan. Paljon enemmän oli kuitenkin niitä, jotka eivät tahtoneet uskoa, että Jeesus oli Jumalan poika.

Jeesus näki Kapernaumin kaupungin asukkaiden epäuskon ja sanoi: ”Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä.  Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä." (Matt. 11:23–24.)

Evankeliumitekstimme viittaa profeetta Jesajan ennustukseen: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.” (Jes. 9:1.)

Eikö tämä profeetan ennustus toteutunutkaan? Kyllä se toteutui kaikkien niiden ihmisten elämässä, jotka tahtoivat uskoa.

Seuraajat jatkavat työtä

Jeesuksen ajallinen elämä ja julkinen toiminta päättyivät ristiinnaulitsemiseen. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista kolmantena päivänä. Jeesus voitti kuoleman. Hän lähetti seuraajansa saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamusta hänen nimessään.

Kristuksen seuraajat jatkavat hänen työtään Pyhän Hengen voimalla. Näin toimi Paavalikin. Hän sanoi rammalle miehelle, että ”Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele" (Ap. t. 3:6).

Rampa mies halusi uskoa evankeliumin, parantui ja alkoi ylistää Jumalaa. Hänen pimeyteensä alkoi loistaa valo. 

Jumalan valtakunnasta loistaa edelleenkin valo pimeään maailmaan. Jeesuksen nimessä saarnataan syntien anteeksiantamusta. ”Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla” (Ap. t. 4:12).

Janne Isomaa
Julkaistu Päivämiehessä 20.12.2017

Kuvituskuva: A.-L. S.

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi