Keskiviikko 22.11.2017
"
Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Hepr. 3:12

Autuaana pyhien yhteydessä

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 4.11.2017 06:12 | Päivämies


Ihminen, jonka synnit on pyyhitty pois anteeksiantamuksen evankeliumilla, on autuas. Pyhäpäivä on tuttu sana kaikille Päivämiehen lukijoille. Pyhäpäivästä minulle tulee mieleen jumalanpalvelus ja seurat. Jumalanpalveluksessa ja seuroissa saamme kuulla Jumalan sanaa.
Kirkossa ja seuroissa saamme kokea myös pyhien yhteyttä. Erityisesti pyhäinpäivänä koemme yhteyttä myös niihin uskovaisiin, jotka ovat kohdanneet kuolemansa Kristukseen turvautuen.

Kristuksen kautta pyhä

Pyhä on Raamatun peruskäsite. Sen hepreankieliset vastineet tarkoittavat erotettua ja viittaavat asemaan tai tilaan, joka eroaa aikaisemmasta. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa todetaan: ”Vain Herra on pyhä, ei ole toista, meidän Jumalamme yksin on luja kallio” (1. Sam. 2:2).

Psalmien kirjassa itse Jumala antaa todistuksen ihmisestä: ”Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet hänestä – – kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.” (Ps. 14:2–3.)

Jos tämä on Raamatun todistus ihmisestä, miksi vietämme pyhäinpäivää tai miksi puhumme pyhästä yhteisestä seurakunnasta? Miksi Jeesus pyhäinpäivän evankeliumissa puhuu autuaista ihmisistä?

Vastauksen kysymykseen saamme Heprealaiskirjeestä: ”Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. Hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki.” (Hepr. 10:12, 14–15.)

Kristinoppimme mukaan seurakunta on pyhä, koska Kristuksen henki vaikuttaa siinä (KO 1948, 46). Efesolaiskirjeestä voimme lukea, kuinka ”Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen” (Ef. 5:25–26).

Hengellisesti köyhä ja nälkäinen

Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Sieltä saarnataan Pyhän Hengen voimalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Ihminen, joka haluaa uskoa syntinsä anteeksi, on Pyhän Hengen pyhittämä. Hän on autuas, sisäisesti onnellinen ihminen, jolla on sydämessään hyvä henki. Tällainen ihminen oli myös kuningas Daavid, joka kuvasi sisäistä oloansa autuaaksi: ”Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois.  Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps. 32:1–2.)

Jeesus kuvaa autuasta ihmistä hengellisesti köyhäksi. Uskovaisen ihmisen autuus ei tule omien tekojen kautta, vaan heidän nimensä on elämän kirjassa Kristuksen ansion tähden.

Me, jotka uskomme, saamme kokea pyhien yhteyttä perille päässeiden Jumalan lasten kanssa. Saamme tuntea samaa hengellistä nälkää ja janoa, jota ennen uskoneet kokivat. Koemme samaa vierautta, jota ennen uskoneetkin kokivat eläessään. Haluamme armahtaa toinen toisiamme, niin kuin uskossa pois nukkuneetkin tekivät.

Taivasta varten

Pyhäinpäivä muistuttaa siitä, että ihmisen on tärkeää uskoa syntien anteeksiantamukseen, ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään. Saamme muistuttaa itseämme ja toinen toisiamme, että emme usko tätä aikaa varten.

Uskossa kuolleiden rakkaittemme muisto rohkaiskoon meitä uskon kilvoitukseen. Vaikka tunnemme oman turmeltuneisuutemme ja heikkoutemme, Pyhä Henki tahtoo olla pyhittäjämme, puolustajamme ja lohduttajamme, jotta jaksaisimme elää Jumalan mielen mukaisesti.

”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä” (Tiit. 2:11–13). Kristuksen tullessa Jumalan kansa saa elää kirkastettuna ja riemuitsevana seurakuntana ja nauttia pyhien yhteydestä taivaassa. 

Janne Isomaa
Julkaistu Päivämiehessä 11.1.2017

Kuvituskuva: Eveliina Saukko / Lukijan kuva

Liikeilmoitukset

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Toim. Pekka Kinnunen, Pirkko Tala, Yrjö Tala

Raamatusta en luovu

Raamatusta en luovu kertoo maailmasta, jossa Martti Luther syntyi, kasvoi, kävi koulua ja astui eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Kirjassa keskitytään ennen kaikkea niihin Lutherin elämää koskeviin tapahtumiin, joilla on ollut merkitystä uskonpuhdistukselle.

22 €

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi