Keskiviikko 22.11.2017
"
Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Hepr. 3:12

Ehtoollinen nautitaan Jeesuksen muistoksi

Usko ja elämä - Artikkelit 3.11.2017 10:20 | Päivämies


Olin erään vanhuksen vuoteen äärellä. Elämä oli hänen osaltaan loppumassa. Vanhus oli uskomassa, ja usko oli hänen elämänsä kallein asia. Juttelimme uskonasioista, ja tarjosin hänelle Herran pyhän ehtoollisen. Huomasin, miten hän rauhoittui ja rohkaistui uskossaan.
Suviseurojen aikaan olen ihastellut, miten Jumalan lapset tulevat nauttimaan Herran pyhää ehtoollista. Ehtoollisen jakajana olen saanut kokea tilaisuuden juhlahetkenä, uskoa vahvistavana kokemuksena. Jumalan lasten aitous on jotain, jota ei löydy maailmasta.

Samanlaista juhlahetkeä vietettiin parituhatta vuotta sitten kiirastorstai-iltana. Jeesus oli opetuslastensa keskellä viettämässä pääsiäisateriaa. Opetuslapset olivat tottuneet näihin ruokailuhetkiin. Mitään poikkeavaa ei ollut odotettavissa. Tällä kertaa Jeesus kuitenkin erotti ruokailuhetken normaalista syömisestä ja juomisesta.

”Tehkää se minun muistokseni”

Jeesus asetti kiirastorstaina Herran pyhän ehtoollisen. Hän kertoi, että se leipä, jota ehtoollisella syödään, on hänen ruumiinsa ja viini, jota juodaan, on hänen verensä. Näiden nauttiminen tapahtuu hänen muistokseen. (Luuk. 22:19–20.)

Jeesus kehotti muistelemaan häntä. Minkä vuoksi? Jeesus oli tullut maan päälle ihmisiä varten. Virressä lauletaan: ”Hän tuli tänne päälle maan suuressa rakkaudessaan” (Vk. 343:1). Ehtoollisella on erityinen tilaisuus muistella Jeesuksen toimintaa meidän hyväksemme, hänen rakkauttaan syntistä ihmistä kohtaan.

Jeesus tuli taivaasta maailmaan, alensi itsensä, jotta meidät korotettaisiin. Hän kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Hän menetti henkensä ja vuodatti verensä, jotta ihminen voisi saada syntinsä anteeksi ja päästä perille taivaaseen. Tätä sovintotyötä ja rakkautta saamme muistella kiitollisella mielellä.

Ottaessaan leivän ja viinin Jeesus kiitti ensin. Vapahtajan läsnäolo ehtoollisella saa sydämen nousemaan kiitokseen hänen rakkaudestaan. 

Ehtoollisesta voimaa uskonelämään

Oli pyhäaamu ja olin lapseni kanssa kirkossa. Kerroin neljävuotiaalle lapselleni, että kohta menisimme käymään ehtoollisella. Sanoin, että siitä saa voimaa ja rohkaisua uskomiseen. Kun olimme polvillamme alttarilla, poikani nousi polvituelle seisomaan ja alkoi pullistella lihaksiaan. Hän totesi, että nyt on voimakas olo.

Ehtoollinen on sakramentti eli pyhä toimitus. Sakramentin siitä tekee selvä Jumalan sana ja asetus eli käsky (Iso katekismus, alttarin sakramentti).

Ehtoollisen sakramentti pohjautuu Jeesuksen opetukseen, jossa hän yhdistää Jumalan sanan ja näkyvän aineen (Mark. 14:22–25, Matt. 26:26–29, Luuk. 22:17–20). Jeesus tarjoili pyhän ehtoollisen hänen omilleen, jotka uskoivat häneen. Ehtoollispöydässä oli myös Juudas, joka oli jo luopunut uskostaan. Hän ei saanut parannusta, eikä usko herännyt (Mark. 14:21–28). Hän nautti ehtoollisen tuomiokseen (1. Kor. 11:27–29).

Kirkkomme tunnustuskirjoihin kuuluva Augsburgin tunnustus toteaa: ”Sakramentit eivät ole asetetut ainoastaan merkeiksi, joista kristityt ulkonaisesti voidaan tuntea, vaan meihin kohdistuvan Jumalan tahdon merkeiksi ja todistuksiksi, että uskomme niistä heräisi ja vahvistuisi. Sen tähden ne vaativatkin uskoa, ja niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan.” (CA, XIII)

Augsburgin tunnustuksen mukaan sakramentit tulee ottaa uskolla vastaan, uskon vahvistukseksi. Jeesus ei asettanut ehtoollista kutsuessaan opetuslapsia, vaan erotessaan heistä. Hän asetti ehtoollisen vahvistaakseen heitä uskossa.

Ehtoollista nauttimalla emme saa syntejämme anteeksi. Synnit saa anteeksi vain yhdellä tavalla: uskomalla Jumalan lapsen julistaman synninpäästön.

Jumalan lapsi tuntee usein heikkoutta ja vähävoimaisuutta uskossaan (Matt. 25:37–39). Synnin tunto tekee meistä nöyriä ja usein ajattelemme omaa kelvottomuuttamme, koska lankeamme päivittäin syntiin. Jeesus näkee taistelumme. Hän haluaa rohkaista luottamaan hänen armoonsa. Hänen armossaan on varaa ja hänen veressään voimaa.

Ehtoollinen kiitos ja yhteysateriana

Ehtoollinen on muisto- ja kiitosateria sekä näkyvä merkki Jumalan liitosta. Yhteiselle aterialle polvistuminen korostaa uskovien yhteyttä toisiinsa ja Kristukseen. Puoliympyrän muotoinen alttari kuvaa kaikkien pyhien yhteyttä. Jumalan seurakunnasta toinen puoli on jo perillä; toinen puoli kilvoittelee maan päällä Jeesuksen veren turvin kohti taivasta. Ehtoollisella voimme kokea yhteyttä kaikkien, myös perille päässeiden, pyhien kanssa.

Asettaessaan ehtoollisen sakramentin Jeesus sanoi ”niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan” (1. Kor. 11:26). Jumalan lapsi saa mennä turvallisella ja vapaalla mielellä ehtoolliselle niin usein kuin se on mahdollista. Sakramentin vaikutus ei riipu sen jakajasta, vaan keskeistä on, että sen ottaa vastaan uskolla (CA VIII). Ehtoollinen on tarkoitettu uskossaan heikkoutta tuntevalle Jumalan lapselle taivasmatkan voimaksi. 

Juha Luokkala
Julkaistu Päivämiehessä 1.11.2017

Kuvituskuva: Äiti / Lukijan kuva

Tunnisteet:


ehtoollinen

Lisää aiheesta:

Liikeilmoitukset

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Toim. Pekka Kinnunen, Pirkko Tala, Yrjö Tala

Raamatusta en luovu

Raamatusta en luovu kertoo maailmasta, jossa Martti Luther syntyi, kasvoi, kävi koulua ja astui eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Kirjassa keskitytään ennen kaikkea niihin Lutherin elämää koskeviin tapahtumiin, joilla on ollut merkitystä uskonpuhdistukselle.

22 €

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi