Perjantai 26.5.2017
"
Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Keskeneräisenä ja väsyneenäkin tarpeeksi riittävä

Usko ja elämä - Artikkelit 14.5.2017 10:24 | Päivämies


”Lastenkasvatusoppaat ja aikakausilehdet ovat täynnä hyvää tarkoittavia kasvatusvinkkejä ja määritelmiä siitä, mikä on lapselle eduksi, mikä taas haittaa hänen kehitystään. – – Äiti ja isä tuntevat itsensä ja lapsensa parhaiten ja voivat valita ohjeista ne, jotka luontevimmin heille sopivat. Hyvä vanhempi voi olla lukuisin eri tavoin.”
Pohdimme useamman eri-ikäisen äidin kanssa riittävää vanhemmuutta. Se nähtiin perusturvallisuuden antamisena, kuuntelemisena, myötäelämisenä hyvinä ja huonoina hetkinä, anteeksiantamisena ja -saamisena, arjen tuttuutena ja turvallisuutena.

Yksi naisista näki, että riittävä vanhemmuus on lasten kannalta sitä, että päivän fyysiset tarpeet tyydyttyvät kohtuullisesti: on ruokaa, puhtautta ja liikuntaa tai leikkiä. Riittävä vanhempi vastaa lapsen katseeseen, pysähtyy kuuntelemaan ja vastaa kysymyksiin. Vanhemman tehtävä on myös neuvoa, opastaa ja ohjata omalla esimerkillään ja olemalla itse aikuinen.

– Riittävä vanhempi tunnistaa sen hetken, kun voimat eivät riitä. Tai jos ei tunnista, ottaa avun vastaan, jos läheiset huolestuvat voimavarojen riittämättömyydestä, hän jatkoi.

”Sekin on tärkeää sisäistää, että vanhemman on pidettävä myös puolensa, huolehdittava itsestään ja jaksamisestaan.”

Äidit olivat sitä mieltä, että on tärkeä huolehtia itsestään. Se, että itse voi hyvin, tukee myös hyvää vanhemmuutta. Tämä on usein myös lasten toive: että äiti huolehtisi itsestään, että voisi paremmin ja olisi näin onnellisempi.

Murrosikäisen kasvukipujen kanssa moni äiti tunsi riittämättömyyttä: nuori tarvitsee etenkin vaikeassa tilanteessa rakkautta ja huomiota.

Keskustelimme myös siitä, että perheessä on tärkeä huolehtia, että kunnioitamme toisiamme ja luotamme toisiin ja olemme luotettavia. Toista ei satuteta teoin tai sanoin.

– Osallisuuden tunne omaan perheeseen on kaikkia voimaannuttava ja rikastuttava, elämässä myöhemminkin kantava voima.

”Monenlaisiin asioihin voi valmentautua ja harjaannuttaa itseään. Lopputulos on sitten hyvin harjoitelluista osasuorituksista muodostuva täydellinen kokonaisuus. Vanhemmuus on erilainen asia, siinä ei voi onnistua täydellisesti.”

Uskon tuoma luottamus Taivaan Isän huolenpitoon on auttanut.

Tämän lisäksi äideillä on omia, erilaisia keinoja selättää huonot hetkensä: ulkoilu, hiljaisuuden etsiminen, musiikki, itkeminen, kirjoittaminen, puhuminen, fyysinen rasitus, siivoaminen, saarna-arkiston kuuntelu, vertaistuki, terapia, lukeminen, iltasauna, jutteluhetki puolison kanssa ja parisuhdeillat.

– Saan voimaa ihmisistä. Kaipaan lohdutusta ja toivon näköaloja, kertoi yksi vanhempi äiti.



”Mikä on riittävää? Harva aikuinen voi viettää niin paljon aikaa lapsensa kanssa kuin haluaisi. Yleisin syy ajan riittämättömyyteen on perheen välttämättömän toimeentulon hankkiminen. Toinen syy, joka vie lapselta vanhemman sivuun, on jokin ongelma tai suuri asia, jonka kanssa vanhemman mieli työskentelee.”

Riittämättömyys oli kaikille äideille tuttu. Keskustelimme myös siitä, mistä tällaiset ajatukset nousevat.

– Itsekkäistä syistä useinkin sortuu asettamaan haaveita omasta näkökulmasta. Tai sitten sortuu täyttämään toisten odotuksia, kertoili yksi äideistä.

Aikakin on hyvin erilainen kuin ennen. Yksi totesi, että ilmapiiri on yhteiskunnassamme viime vuosina jakaantunut: on selkeää lapsi- ja perhekielteisyyttä ja toisaalta yletöntä myönteisyyttä ja siihen liittyen ryhmäpainetta olla äärettömän fiksu vanhempi.

– Onko täydellisen vanhemmuuden tavoittelusta tullut jonkinlainen ihanne? kysyi toinen.

Useampi äiti totesi, että riittämättömyyden tunteen kanssa voi pysähtyä kysymään, mikä on oleellista ja mistä olisimme valmiit luopumaan.

Yksi äideistä on tehnyt viime kuukaudet töitä huostaan otettujen lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

– Se on antanut minulle perspektiiviä siihen, että aika keskeneräisenä ja aika ajoin hyvinkin väsyneenä on vielä riittävä vanhempi.

Teksti: Sirkka Lehto
Kuvituskuvat: Jarmo Määttä, Mervi Hyvönen

Julkaistu Päivämiehessä 10.5.2017

Lähde (sitaatit): http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/vanhemmaksi_kasvu/olenko_riittava_vanhempana/ 
 

Eeva Kontiokari

Tänään syntyy kesä -äänikirja

Eeva Kontiokarin runoissa eletään uudestaan lapsuutta, pysähdytään hetkeksi, nautitaan tässä hetkessä elämän pienistä ja suurista iloista, joista kesä syntyy. Kaiken hyvän antaja luo kesän yhä uudestaan – niin ikkunan taakse kuin sydämiinkin.

23 e

Elina Sneck

Sylissäni tuoksuu taivas

Elina Sneckin runoissa lapsilla on ihmeelliset silmät. Niiden kautta aikuinenkin näkee välillä kirkkaasti: kuinka kesä on piilossa talven alla ja kuinka maailma on ihan ikkunan takana. Vanhemmiten näköalat syvenevät ja tummuvat, mutta uskon valo ja lempeä huumori eivät häviä silloinkaan.

17

SRKCD-123

Soikoon kiitos ikuisesti!

Soikoon kiitos ikuisesti! sisältää virsikirjastamme tuttuja koraaleja, joiden juuret ovat uskonpuhdistuksen ajan Saksassa. Johann Sebastian Bachin sovittamien koraalien lisäksi levyllä on kuusi Bachin yksinlaulua niin sanotusta Schemellin kokoelmasta. Yksinlaulua ja kuorolaulua säestävät jouset ja continuoryhmä. Laulukielenä on suomi.

22 e

Tiina-Liisa Lohi
Kuv. Tytti Mäenpää

Niila ja punaiset saappaat

Niila tulee pahalla tuulella koulusta. Sisko on tullut vauvansa kanssa kylään, ja äitikin huomaa silloin vain Lilja-vauvan. Niila vetäytyy leikkimökkiin. Viimein äiti löytää pienen murehtijan piilostaan ja asiat alkavat selvitä.

17 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi