Tiistai 19.9.2017
"
Maan äärissä ihmiset pelästyvät nähdessään sinun tunnustekosi. Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon! Ps. 65:9

Pääsiäisperinteillä on monenlaisia taustoja

Usko ja elämä - Artikkelit 15.4.2017 06:03 | Päivämies


Kristillinen usko perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla, on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, jolloin muistellaan Kristuksen kärsimystä ja tietä Golgatan ristille. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta.
Pääsiäisen viettoon liittyy paljon perinteitä. Perinteet saattavat tulla satojen vuosien takaa. Eri kirkkokunnilla on erilaisia pääsiäiseen liittyviä traditioita, mutta on myös yhteisiä perinteitä. Joidenkin alkuperä on pakanallinen, mutta ne ovat aikojen saatossa muuntuneet kristittyjen tavoiksi.

Kotoinen versio palmunoksista

Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäinen on kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta. Ensi vuonna 2018 pääsiäissunnuntai on 1.4 ja vuonna 2019 21.4.

Keski- ja Etelä-Euroopassa ruoho ja puut viheriöivät ja kukkaset kukkivat ulkona jo pääsiäisaikaan, toisin kuin meillä pohjoisessa. Suomessa on tapana kylvää astiaan raiheinän siemeniä, joista muutamassa päivässä kasvaa vihreä oras. Tapa on yleistynyt Suomessa sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat kotoiset pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat työntämään hiirenkorvaa. Pajun- ja koivunvarvut muistuttavat palmunoksista, joita ihmisen laskivat tielle Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Oksat liittyvät myös palmusunnuntain virpomiseen



Kasvihuoneissa kasvatettuja narsisseja ja pääsiäisliljoja on jo 1800-luvun puolella käytetty Suomessa pääsiäiskoristeina. Vihreä ruoho, pajun- ja koivunoksat sekä kukat symboloivat kaikki kasvua ja uutta elämää, jonka Kristus valmisti kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.

Kukko kristillisenä symbolina

Myös pääsiäisenä usein esillä olevat tiput ja munat kuvaavat uutta elämää. Pääsiäiskoristeteollisuudessa kanauntuvikot ovat suosittu aihe. Mielikuvituksella ei näytä olleen rajoja, kun tipuja on kuvattu erilaisissa eläinten tai ihmisten puuhissa.

Munien värjäys ja maalaus on monissa maissa kehittynyt omaksi kansantaiteen lajikseen. Suomessa yleistä on ollut keittää munat sipulinkuorien kanssa punaruskeiksi. Lasten suklaamunien koreat päällyspaperit alkoivat tavallaan täyttää samaa tehtävää.



Kristillisenä symbolina kanaa tärkeämpi on kukko, jota on kirkkotaiteessa käytetty valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Maailman kuuluisin kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kirkonkukko valvoo heikkouksille altista seurakuntaa monien kirkontornien ja kellotapulien huipulla.

Kokko ja perinneruuat
Pohjanmaalla poltetaan kokkoja pääsiäislauantaina. Vanhoina aikoina kokoilla oli tarkoitus häätää trulleja ja noitia pois talon läheisyydestä. Nykyisin kylillä poltettaville kokoille keräännytään tapaamaan naapureita, ja lopputulilla kylän nuoriso tarinoi ja mahdollisesti paistaa makkaraa.

Pääsiäiseen loppuu paaston aika. Tästä huolimatta pääsiäisen ruokaperinne on yksinkertaisempi kuin joulun. Mämmi on tunnetuin pääsiäisen ruokaerikoisuus. Lampaanlihan kulutus on suurinta pääsiäisen aikoihin. Itäisestä perinteestä on pääsiäispöytään tullut pasha.     

Lähteet:
Evl.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketit 
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto

Teksti: Mauri Penninkangas
Kuvituskuvat: Jaakko Koskelo, Markus Lehtiniemi, Matias Haaraniemi

Tunnisteet:


perinne pääsiäinen

Lisää aiheesta:

Toim. Pekka Kainua

Uskon tiellä – Raamattuluokkatyön tueksi 1–4

Uskon tiellä -raamattuluokkamateriaali on luonteeltaan virikemateriaalia. Se ei pyri antamaan opettajalle valmista tuntisuunnitelmaa. Materiaali sisältää kolme varsinaista opetusosiota: Raamattu, Usko ja elämä sekä Kirkkovuosi. Neljännessä osiossa on ryhmäyttämiseen ja opetukseen tukea antavaa materiaalia.

85 e

Ulla Saarinen
Kuv. Silja-Maria Wihersaari

Päivän retki

Päivän retki kertoo lapsen päivän tapahtumista heräämisestä nukkumaanmenoon. Runomuotoon puettu kuvakertomus puhuttelee hellästi niin lasta kuin aikuistakin. Pienille lapsille Silja-Maria Wihersaaren kaunis akvarellikuvitus avaa oman kertomuksensa.

15 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Pirjo ja Urpo Luokkala

Rakastatko minua? Kirja murrosikäisen vanhemmalle

Kun lapsi tulee murrosikään, vanhempi saa pohdittavakseen monia uusia kysymyksiä. Toimiminen rakentavalla tavalla ei ole kasvatustilanteissa aina helppoa. Tämä kirja kannustaa vanhempia tutustumaan nuoren maailmaan. Sitä kautta avautuu näkökulmia myös murrosikäisten kasvatustyöhön.

18 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi