Maanantai 23.10.2017
"
Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun nimesi kaikuu polvesta polveen. Ps. 102:13

Työtä Jumalalle ja ihmisille

Siionin lähetyslehti - Hartauskirjoitukset 25.7.2017 06:06 | Siionin Lähetyslehti


Jumala antoi ihmisen osaksi työn tekemisen jo luomisen aamussa ennen syntiinlankeemusta.
Jumalan asettaman järjestyksen mukaan ihmisen tuli viljellä ja varjella maata. Työ ei ollut kirous vaan siunaus. Vasta syntiinlankeemuksen jälkeen työhön tuli kuulumaan ”leivän syöminen otsa hiessä” eli työnteon vaiva ja raskaus. Työn tekeminen kuuluu ihmiselle aikojen alusta aikojen loppuun, ”sillä niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu” (1. Moos. 8:22).

Kuuliaisuus työnantajalle

Teemme ajallista työtä jonkun työnantajan palveluksessa. Olemme työ- tai virkasuhteessa esimerkiksi julkisorganisaatioon, järjestöön, yksityiseen yritykseen, osuuskuntaan tai säätiöön. Työstä vastataan viime kädessä työnantajalle, jota ylimpänä edustaa usein organisaation hallitus tai vastaava toimielin. Yksinyrittäjäkin on vastuussa ainakin itselleen ja rahoittajilleen.

Työn tekemisellä palvelemme lähimmäisiämme ja koko yhteiskuntaa. Työstä saadulla palkalla hankimme ruuan, vaatteet ja muut välttämättömät tarpeet. Työntekijöinä luovutamme osan palkasta veroina yhteiskunnan käyttöön. Työnantajammekin osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen yhteisöveroja maksamalla. Verovaroja käytetään kaikkien yhteiseksi hyväksi: sairaanhoidon ylläpitoon, maksuttoman perusopetuksen ja kouluruokailun järjestämiseen tai vaikkapa kirjastojen toimintaan ja yleisten teiden kunnostukseen.

Syntiinlankeemuksen turmelema ihminen on luonnostaan taipuvainen suorittamaan työnsä laiskasti tai pyrkien maksimoimaan itselleen saatavan hyödyn. Työtä ei aina tehdä toisen hyväksi niin hyvin kuin itselle tehtäisiin tai esimiehen läsnä ollessa työt tehdään paremmin kuin hänen poissa ollessaan.

Joskus voidaan ahneuden seurauksena pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti jättäen tekemättä sellaisia työvaiheita, mitkä eivät näy työn valmistuttua. Työvaiheiden laiminlyönti esimerkiksi rakennusalalla voi tulla näkyviin vasta vuosien kuluttua, jolloin työntekijä on ehkä jo toisen työnantajan palveluksessa. Työnantajalle voi koitua tällaisesta menettelystä huomattavat taloudelliset tappiot.

Paavalin Kolossalaiskirjeessä esittämät neuvot työntekijöille ohjaavat vilpittömään, sydämestä lähtevään työnantajan kunnioittamiseen. Työtä ei saisi tehdä mielistelevänä silmänpalvelijana, vaan rehellisesti, ahkerasti ja epäitsekkäästi. Aitaa ei tulisi ylittää sieltä, missä se on matalin.

Tekijällä on vastuunsa

Jumalan sana ohjaa esivaltauskollisuuteen. Paavalin mukaan ”jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa.” (Room. 13:1.)

Työpaikalla esivaltaa ovat esimiehet ja työnantaja. Työntekijöinä olemme vastuussa työstämme, sen määrästä, laadusta ja siitä, miten käytämme työaikaa. Pyhä Henki ohjaa kristittyä tunnollisuuteen. Harmaan talouden tukeminen veroja kiertämällä tai työnantajan omaisuuden anastaminen eivät ole hyvän omantunnon mukaista toimintaa. Kolossalaiskirje muistuttaa vastuustamme toteamalla, kuinka väärintekijä saa maksaa tekemänsä vääryyden.

Työllä palvelemme Jumalaa

Jokainen työ on Jumalan antama kutsumus ja Jumalan lahja, jolla palvelemme lähimmäisten ja yhteiskunnan lisäksi viime kädessä Jumalaa. Hän on perimmäinen työnantajamme. Työnteollamme jatkamme Jumalan paratiisissa ihmiselle antamaa kehotusta ”viljellä” maata.

Olemme Luojan työtovereita. Hän pitää yllä elämää, ja se on ihmisenkin tehtävä. Työmme ja elämäntehtävämme, koko jokapäiväinen elämämme, on Jumalalle tarkoitettua ”mieluisaa uhria” (Room. 12:1). Kaiken mitä teemme, meidän tulisi tehdä niin kuin Herralle eikä ihmisille. Työn kautta saamme kokea myös elämän tarkoitusta.

Suhde työhön vääristyy silloin, kun lepopäivä unohtuu. Työstä voi tulla epäjumala, elämän tärkein asia. Jumala itse lepäsi luomisen töistään seitsemäntenä päivänä ja asetti näin työn ja levon vaihtelun. Aina on välttämätöntä työtä, jota on tehtävä myös pyhäpäivinä, mutta yhteiskunnan muuttuminen 24/7-yhteiskunnaksi muun muassa kaupan alalla on huolestuttava kehityssuunta.

Kolmas käsky ohjaa lepopäivän pyhittämiseen. Käskyn on sanottu olevan maailman ensimmäinen työaikalaki. Martti Luther ymmärsi kolmannen käskyn tarkoitukseksi paitsi lepäämisen myös pyhittämisen eli pysähtymisen Jumalan sanan äärelle. Käskyn noudattaminen on kuuliaisuutta Jumalalle.

Ari Pelkonen
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 19.7.2017

Pohjautuu raamatunkohtaan Kol. 3:22–25.

Kuvituskuva: Heikki Vuonokari

Liikeilmoitukset

Toim. Marja Nieminen ja Marja-Liisa Sivula

Naiset viestinviejinä

Naiset viestinviejinä kertoo 34 uskovaisen naisen elämäntarinan. Naiset tekevät Jumalan valtakunnan työtä kutsuen ja opettaen, puutteessa olevia auttaen ja järjestämällä seuroja. Kirjoituksista välittyy luottamus Jumalaan myös raskaissa koettelemuksissa ja elämän käännekohdissa.
 

19 e

Ulla Saarinen
Kuv. Silja-Maria Wihersaari

Päivän retki

Päivän retki kertoo lapsen päivän tapahtumista heräämisestä nukkumaanmenoon. Runomuotoon puettu kuvakertomus puhuttelee hellästi niin lasta kuin aikuistakin. Pienille lapsille Silja-Maria Wihersaaren kaunis akvarellikuvitus avaa oman kertomuksensa.

15 e

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Toim. Pirjo ja Urpo Luokkala

Rakastatko minua? Kirja murrosikäisen vanhemmalle

Kun lapsi tulee murrosikään, vanhempi saa pohdittavakseen monia uusia kysymyksiä. Toimiminen rakentavalla tavalla ei ole kasvatustilanteissa aina helppoa. Tämä kirja kannustaa vanhempia tutustumaan nuoren maailmaan. Sitä kautta avautuu näkökulmia myös murrosikäisten kasvatustyöhön.

18 e

Toim. Pekka Kainua

Uskon tiellä – Raamattuluokkatyön tueksi 1–4

Uskon tiellä -raamattuluokkamateriaali on luonteeltaan virikemateriaalia. Se ei pyri antamaan opettajalle valmista tuntisuunnitelmaa. Materiaali sisältää kolme varsinaista opetusosiota: Raamattu, Usko ja elämä sekä Kirkkovuosi. Neljännessä osiossa on ryhmäyttämiseen ja opetukseen tukea antavaa materiaalia.

85 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi