Perjantai 26.5.2017
"
Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Jumala antoi lakinsa

Siionin lähetyslehti - Hartauskirjoitukset 18.4.2017 06:01 | Päivämies


Kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Israelin kansa oli paennut Egyptin orjuudesta, tapahtui jotakin merkittävää. Vaeltava kansa oli leiriytynyt autiomaassa lähelle Siinainvuorta. Jumala puhui Moosekselle vuorella ja lähetti hänen mukanaan viestin israelilaisille: ”Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun, mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.” (2. Moos. 19:5–6.)
Jumala puhuu Siinainvuorella

Israelilaiset lupasivat tehdä niin kuin Jumala tahtoi. He alkoivat Jumalan ohjeiden mukaisesti valmistautua siihen, että Jumala ilmoittaisi heille Mooseksen kautta tahtonsa. Israelilaiset valmistautuivat puhdistus- ja pyhitysmenoin kaksi päivää. Kolmantena päivänä vuori alkoi savuta ja jylistä. Vain Mooses sai astua vuorelle, eikä kansa tai eläimetkään saaneet koskea vuoreen. 
”Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti. Torven ääni kasvoi kasvamistaan, Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle jylisten. Kun Herra oli astunut Siinainvuoren huipulle, hän kutsui Mooseksen luokseen, ja Mooses nousi sinne.” (2. Moos. 19:18–20.)

Jumalan kymmenen käskyn laki

Vuorella Jumala antoi Moosekselle lakinsa. Toisen Mooseksen kirjan 20. luvun jakeisiin 2–17 on kirjoitettu Kymmenen käskyn laki, samat asiat, jotka lähes jokainen rippikoulun käynyt on opetellut ulkoa. Osa käskyistä on kirjoitettu samalla tavalla kuin meidän nykyisessä Katekismuksessamme. Jotkin käskyt on kirjoitettu laajemmin.

Esimerkiksi ensimmäinen käsky vie Raamatussa kolme jaetta ja kuuluu näin: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia. Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.” (2. Moos. 20:2–4.)

Kultainen sonni

Ensimmäisen käskyn kielto tehdä epäjumalaa rikottiin jo ennen kuin Mooses ehti vuorelta alas. Hän nimittäin viipyi vuorella neljäkymmentä päivää ja yötä ja sai Jumalalta valtavasti erilaisia ohjeita esimerkiksi maalliseen hallitsemiseen tai kirkolliseen elämään. Näitä ohjeita luetellaan kymmenen luvun verran. Kun Moosesta ei alkanut kuulua, kansa villiintyi ja sulatti koruistaan Aaronin johdolla kultaisen sonnin ja alkoi rukoilla sitä jumalanaan. (2. Moos. 32:1–6.)
Jumala suuttui kansalle, mutta Mooses sai lepytetyksi hänet. Silti Mooses itse vihastui nähdessään kansan karkeloinnin. Hän vihastui niin, että löi murskaksi kivitaulut, joihin Jumala oli kirjoittanut lakinsa. Lopulta Mooses kuitenkin löysi itsensä vuorelta anelemasta armoa kansalle: ”Voi, Herra! Tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta. Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi." (2. Moos. 32:31–32.)

Jumala kulkee kanssamme

Jumala sanoi, että hän ei voi enää kulkea Mooseksen ja kansan mukana kohti luvattua maata, jotta hän ei kiivastuessaan tuhoaisi koko kansaa. Mooses neuvotteli Jumalan kanssa ja sanoi: "Älä vie meitä täältä pois, ellet itse kulje kanssamme. Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi minua ja kansaasi kohtaan ja meidän erikoisasemamme kaikkien kansojen joukossa maan päällä." (2. Moos. 33:15–16.)
Jumala antoi anteeksi, ja Mooseksen piti tehdä kaksi uutta kivitaulua, joihin Jumala kirjoitti lakinsa (2 Moos. 34:10–27). On turvallista luottaa siihen, että Jumala edelleen kulkee kanssamme. Pyhäpäivä muistuttaa meitä Jumalan lupauksesta: ”Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin" (2. Moos. 31:17).

Johanna Lumijärvi 
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 12.4.2017

Kirjoitus pohjautuu raamatunkohtaan 2. Moos. 20:2–17.

Kuvituskuva: Heikki Vuonokari

Tiina-Liisa Lohi
Kuv. Tytti Mäenpää

Niila ja punaiset saappaat

Niila tulee pahalla tuulella koulusta. Sisko on tullut vauvansa kanssa kylään, ja äitikin huomaa silloin vain Lilja-vauvan. Niila vetäytyy leikkimökkiin. Viimein äiti löytää pienen murehtijan piilostaan ja asiat alkavat selvitä.

17 e

SRKCD-123

Soikoon kiitos ikuisesti!

Soikoon kiitos ikuisesti! sisältää virsikirjastamme tuttuja koraaleja, joiden juuret ovat uskonpuhdistuksen ajan Saksassa. Johann Sebastian Bachin sovittamien koraalien lisäksi levyllä on kuusi Bachin yksinlaulua niin sanotusta Schemellin kokoelmasta. Yksinlaulua ja kuorolaulua säestävät jouset ja continuoryhmä. Laulukielenä on suomi.

22 e

Elina Sneck

Sylissäni tuoksuu taivas

Elina Sneckin runoissa lapsilla on ihmeelliset silmät. Niiden kautta aikuinenkin näkee välillä kirkkaasti: kuinka kesä on piilossa talven alla ja kuinka maailma on ihan ikkunan takana. Vanhemmiten näköalat syvenevät ja tummuvat, mutta uskon valo ja lempeä huumori eivät häviä silloinkaan.

17

Eeva Kontiokari

Tänään syntyy kesä -äänikirja

Eeva Kontiokarin runoissa eletään uudestaan lapsuutta, pysähdytään hetkeksi, nautitaan tässä hetkessä elämän pienistä ja suurista iloista, joista kesä syntyy. Kaiken hyvän antaja luo kesän yhä uudestaan – niin ikkunan taakse kuin sydämiinkin.

23 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi