Sunnuntai 22.10.2017
"
Jeesus kysyi mieheltä, jonka hän oli parantanut: "Uskotko Ihmisen Poikaan?" "Herra, kuka hän on?" mies kysyi. "Sano, jotta voisin uskoa." Jeesus sanoi: "Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi." Joh. 9:35-37

Usko ja tiede

Siionin lähetyslehti - Muut aiheet 31.5.2016 07:15 | Siionin Lähetyslehti

KUVA: JUHA HUMALAJOKI


Tiede etenee kasvavalla vauhdilla. On arvioitu, että viimeksi kuluneen kahdenkymmen vuoden aikana on julkaistu enemmän tieteellisiä raportteja kuin sitä edeltävän maailmanhistorian aikana yhteensä. Vauhdin ennustetaan yhä kasvavan. Voimme jokainen tunnistaa tämän kehityksen tieteen eri sovellusalueilla, esimerkiksi lääketieteessä ja tekniikassa.
Tiede pyrkii ymmärtämään ympäröivää todellisuutta. Luonnontieteiden osalta tutkimusta tehdään esimerkiksi fysiikan, tähtitieteen, kemian, biologian ja geotieteen menetelmin. Ihmistieteiden osalta vastaavasti muun muassa taloustieteen, sosiologian, psykologian, arkeologian, kasvatustieteiden ja filosofian menetelmin.

Tiede pyrkii toimimaan objektiivisesti, järjestelmällisesti ja itseään korjaavalla tavalla. Tiede hyödyntää jatkuvasti aikaisemmin hankittua tietoa, todentaa havaintoja, mallintaa ilmiöitä teorioilla sekä tekee arvioita tulevasta kehityksestä. Näin toimiessaan tiede tyydyttää ihmisen jatkuvaa tarvetta ymmärtää ympäröivää todellisuutta.

Välillisesti tiede myös parantaa maailmaa. Tiede ei kuitenkaan yksin kykene ratkaisemaan tai edes ymmärtämään kaikkia ongelmia. Tarvitaan etiikkaa, oikean ja väärän arvottamista. Ihmisten maailmassa tarvitaan myös poliittisten arvojen määrittelyä. Moni haluaa lisätä tieteen ulkopuolisiin instituutioihin myös taiteen.

Usko on näkymättömän näkemistä

Heprealaiskirje sisältää tiiviin määritelmän uskosta: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. 11:1). Usko on sekä toivoa että sen näkemistä.

Toivo suuntautuu tulevaisuuteen ja tekee tulevat asiat läsnä oleviksi. Uskolle on todellista se, mitä toivotaan. Usko on myös näkymättömän näkemistä. Se ylittää inhimillisen näkökyvyn rajat ja näkee sellaista, mitä ihminen ei voi nähdä omin silmin. Näkymättömät asiat ovat uskon avulla todellisia sille, joka uskoo. (Keijo Nissilä: Katsokaamme uskon alkajaan ja täyttäjään. Heprealaiskirje – kehotuspuhe uskossa väsyneille. SRK, 2015)

Usko on toivon perusta. Usko omistaa Jumalan lupauksen. Joka uskoo, elää toivossa kohti parempaa tulevaisuutta. Usko vakuuttaa, että on olemassa myös näkymätön todellisuus, jota tieteen menetelmin ei voida todentaa. Uskolle se on kuitenkin todellisuutta. Uskolle on todellisuutta myös iankaikkisuus ja ajan rajan tuonpuoleisuus.

Heprealaiskirje jatkaa edelleen uskon määritelmää toteamalla, että ”uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä” (Hepr. 11:3). Tämä määritelmä ei sulje pois luonnonlakien tai luonnon kausaliteettien olemassaoloa. Se toteaa, että niin maailmankaikkeuden synnyn, elämän ja siihen liittyvän jatkuvan evoluution kuin luonnonlakienkin takana on Jumalan voima, Jumalan sana. Uskolle tämä on todellisuutta, vaikka tiede ei pysty sitä todentamaan.

Tiede ja usko kuuluvat ”eri koreihin”

Tieteen määritelmä todellisuudesta on niin kapea, että sitä ei voida soveltaa kaikkeen, mikä koskettaa ihmisyyttä. Tämän suuntaiseen johtopäätökseen on päätynyt myös analyyttisen filosofian uranuurtajana tunnettu Ludwig Wittgenstein todetessaan: ”Meistä tuntuu, että vaikka kaikkiin mahdollisiin tieteen kysymyksiin olisikin vastattu, elämänongelmiamme ei olisi vielä edes sivuttu.” (Tractatus, 1921)

Tieteen ja uskon välillä ei tarvitse olla ristiriitaa, koska ne kuuluvat aivan kuin ”eri koreihin”. Ristiriita syntyy, jos tieteen ja uskon paradigmat menevät sekaisin; jos ne pyrkivät fundamentalistisella tavalla syrjäyttämään toisensa. Kun kristittynä toteamme, että ”uskon kautta ymmärrämme”, se sisältää ajatuksen, että tiedekin on Jumalan lahja tähän ihmisten maailmaan, tätä aikaa varten. Tiede ei koskaan voi syrjäyttää uskoa. Tieteen menetelmin ei ole mahdollista määritellä uskon kohteena olevia asioita todeksi tai epätodeksi.

Järki on Jumalan lahja. Uskoa ei voi omistaa järjellä, eikä se perustu loogiseen päättelykykyyn, vaan myös se on Jumalan lahja (Ef. 2:8). Uskon vastakohta on epäusko. Epäuskossa ihminen voi käyttää myös järkeään uskon torjumiseen. "Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1. Kor. 1:18).

Jumala on ilmaissut oman voimansa ja kirkkautensa jopa järjenvastaisessa muodossa: "Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. – – Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.” (1. Kor. 1:27, 29.)

Teksti: Kimmo Puolitaival

Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 5/2016

Tunnisteet:


tiede usko järki

Liikeilmoitukset

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Ulla Saarinen
Kuv. Silja-Maria Wihersaari

Päivän retki

Päivän retki kertoo lapsen päivän tapahtumista heräämisestä nukkumaanmenoon. Runomuotoon puettu kuvakertomus puhuttelee hellästi niin lasta kuin aikuistakin. Pienille lapsille Silja-Maria Wihersaaren kaunis akvarellikuvitus avaa oman kertomuksensa.

15 e

Toim. Pirjo ja Urpo Luokkala

Rakastatko minua? Kirja murrosikäisen vanhemmalle

Kun lapsi tulee murrosikään, vanhempi saa pohdittavakseen monia uusia kysymyksiä. Toimiminen rakentavalla tavalla ei ole kasvatustilanteissa aina helppoa. Tämä kirja kannustaa vanhempia tutustumaan nuoren maailmaan. Sitä kautta avautuu näkökulmia myös murrosikäisten kasvatustyöhön.

18 e

Toim. Pekka Kainua

Uskon tiellä – Raamattuluokkatyön tueksi 1–4

Uskon tiellä -raamattuluokkamateriaali on luonteeltaan virikemateriaalia. Se ei pyri antamaan opettajalle valmista tuntisuunnitelmaa. Materiaali sisältää kolme varsinaista opetusosiota: Raamattu, Usko ja elämä sekä Kirkkovuosi. Neljännessä osiossa on ryhmäyttämiseen ja opetukseen tukea antavaa materiaalia.

85 e

Toim. Marja Nieminen ja Marja-Liisa Sivula

Naiset viestinviejinä

Naiset viestinviejinä kertoo 34 uskovaisen naisen elämäntarinan. Naiset tekevät Jumalan valtakunnan työtä kutsuen ja opettaen, puutteessa olevia auttaen ja järjestämällä seuroja. Kirjoituksista välittyy luottamus Jumalaan myös raskaissa koettelemuksissa ja elämän käännekohdissa.
 

19 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi