Keskiviikko 22.11.2017
"
Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta. Hepr. 3:12

Ammatinvalinnan vaikeus ja helppous

Kapsäkki - Nuorten haastatteluja 31.3.2014 15:55 | Kapsäkki
Ammatinvalinta mietityttää erityisesti nuoria. Pääsenkö haluamaani opiskelupaikkaan? Kouluttaudunko alalle, joka kiinnostaa vai jolla on varmasti töitä tarjolla? Kuinka monta kertaa kannattaa hakea samaan opiskelupaikkaan? Millaista työtä haluan tehdä?

Avoimia kysymyksiä saattaa olla paljon. Niiden miettiminen voi ahdistaa, kun varmuutta tulevasta ei ole. Saamme kuitenkin luottaa Jumalan johdatukseen ja tyytyä hänen tahtoonsa. Nuorten on hyvä vaihtaa ajatuksia myös vanhempien kanssa, joilla on elämänkokemusta, myös ammatinvalintaan ja työhön liittyen.

Minä ja veljeni Valtteri Isopahkala olemme lukion kolmasluokkalaisia, joten meillä on keväällä edessä yhteishaku. Olen vuoden vanhempi, mutta koska opiskelin peruskoulun jälkeen vuoden Reisjärven opistossa, olemme valintatilanteessa yhtä aikaa. Toisaalta on mielenkiintoista, kun tulevaisuus on avoinna, mutta toisaalta on stressaavaa tehdä valintoja, joilla on niin suuri merkitys tulevaisuuden kannalta.


Historiankirjojen suurkuluttaja

Valtterin päätös lukion jälkeisestä sijoituspaikasta on helppo, koska hänen on asevelvollisena suoritettava varusmiespalvelus. Veljeni on kuitenkin haettava heti keväällä jatko-opiskelupaikkaa. Valtteri on ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut historiasta, ja hän on tykännyt lukea historiankirjoja.

Luonteva valinta olisi hakea yliopistoon lukemaan historiaa. Valtteri ei ole kuitenkaan varma, haluaako hän harrastuksestaan työtä. Historiaa opiskelleiden työllisyystilannekin mietityttää: millaisiin töihin historian lukeminen kouluttaa? Onko historianopettaja ainoa vaihtoehto, riittääkö kaikille alalla töitä?


Tylsä työ?

Kysymykseen ”Mihin aioit hakea?” olen itse tottunut vastaamaan: ”Ei hajuakaan.” Pikkutyttönä unelma-ammattini oli poliisi, mutta unelma on karissut pikkuhiljaa pois ja nyt minulla ei ole selvää ammattihaavetta.

Melkein kaikki ammatit kiinnostavat vähän, mutta mikään ei tunnu varmasti omalta alalta. Kesätöissä olen tosin huomannut, että tylsältäkin vaikuttavista töistä voi oppia pitämään, kun pääsee niihin sisälle. Esimerkiksi toimistotyö ja siivoaminen eivät kuulosta kovin houkuttelevilta, mutta niitä tekevilläkään ei ole kahta täysin samanlaista päivää.

Jokaisessa työssä on omat niksinsä, ja aina on jotain uutta opittavaa. Olenkin päättänyt hakea useampaan kiinnostavalta vaikuttavaan jatko-opiskelupaikkaan. Senhän näkee sitten, mihin sitä pääsee, vai pääseekö mihinkään.


Jumala on johtanut 

Ajatustenvaihto vanhempien kanssa lisää usein valoa tulevaisuuden näkymiin. Kun vanhempani Seija ja Tapio Isopahkala muistelevat omia vaihtelevia työuriaan, he molemmat voivat todeta:

– Kaikki mitä on annettu, on lahjaa, ja loppujen lopuksi asiat ovat menneet paremmin kuin olisin itse osannut suunnitella.

Kummallakaan ei ole ollut varsinaista unelma-ammattia, vaan he ovat hakeneet kiinnostavimpiin koulutusohjelmiin ja ottaneet sitten paikan vastaan, jos ovat sen saaneet. Äitini kertoo, että opettajakoulutukseen hän ei varmaan olisi itse hoksannut hakeakaan, mutta opettaja kehotti kokeilemaan. Hän haki ja pääsi kouluun. Haluamaansa hammashoitajakoulutukseen äiti ei päässyt. 


Asenne ja kiinnostus

Vanhempani ovat kokeneet, että aina ei saa opintoja vastaavaa työtä, ja silloin on hyvä ottaa vastaan sellaista työtä, jota on tarjolla. Joskus vanhempani kertovat miettineensä, että tällaiseen työhönkö minä jouduin, vaikka kävin kouluja monta vuotta? Mutta sitten on löytynytkin koulusta vastaavaa työtä tai uusi työ, johon kouluttautua.

Isäni Tapio muistaa ajatelleensa, ettei hänestä ole käsillä tekemään. Alunperin hän opiskelikin kaupallista alaa ja valmistui tradenomiksi. Mutta nyt, kun hän on tehnyt yli kymmenen vuotta joskus ruumiillisesti rankkaakin käytännön työtä metallien pintakäsittelijänä, hän ajattelee, että fyysinen työ sopii hänelle istumatyötä paremmin. Asenne ja kiinnostus ovat tärkeämpiä kuin synnynnäiset taipumukset. Missä tahansa työssä on tärkeintä, että yrittää parhaansa.

Jumalalta voi pyytää taitoa ja ymmärrystä myös ajalliseen työhön. Lahjoja ei kukaan pysty itse ottamaan, ne ovat Jumalan antamia.

Vanhempieni muistoista mieleeni jää erityisesti kaksi tapausta. Kerran kotiimme oli soitettu: ”Haepa tuonne, tuolla on paikka auki.” Toisella kertaa tieto irtisanomisesta ja uudesta työpaikasta tulivat samana päivänä. Minusta tuntuu, ettei huomisesta tarvitse kantaa huolta.

Sofia Isopahkala

Julkaistu Kapsäkissä 29.1.2014

Tunnisteet:


työ koulutus opinnot

Liikeilmoitukset

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Toim. Pekka Kinnunen, Pirkko Tala, Yrjö Tala

Raamatusta en luovu

Raamatusta en luovu kertoo maailmasta, jossa Martti Luther syntyi, kasvoi, kävi koulua ja astui eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Kirjassa keskitytään ennen kaikkea niihin Lutherin elämää koskeviin tapahtumiin, joilla on ollut merkitystä uskonpuhdistukselle.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi