JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Tarvitsemme Jumalaa ja toisiamme

Matkaevääksi
13.3.2024 10.00

Juttua muokattu:

12.3. 11:56
2024031211564120240313100000

SRK:n kuva-arkisto

SRK:n kuva-arkisto

Mark­ku Kan­ni­ai­nen

Au­tol­la ajel­les­sa tu­lee kuun­nel­tua ra­di­on kes­kus­te­luoh­jel­mia. Kuun­te­lin äs­ken erään men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä kan­sa­lai­sil­le tu­tuk­si tul­leen ra­di­op­sy­ko­lo­gin haas­tat­te­lua. Hän poh­ti, mi­ten meil­lä jo­kai­sel­la on oma minä ja mi­ten elä­män rik­kaus syn­tyy sii­tä, kun oma mi­nuus koh­taa toi­sen ih­mi­sen ja syn­tyy ”me”.

Ih­mi­nen tar­vit­see tois­ta ih­mis­tä. Vii­me ai­koi­na on jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa kan­net­tu huol­ta ih­mis­ten vä­li­sen yh­tey­den ohe­ne­mi­ses­ta. Ko­ro­na-ai­ka ja so­si­aa­li­nen me­dia on ko­et­tu osa­syyl­li­sik­si.

Yh­tey­den ka­to­a­mi­nen on usein li­sän­nyt ih­mis­ten hen­kis­tä kuor­mi­tus­ta. Lä­him­mäi­sil­lä on tär­keä mer­ki­tys elä­mäs­sä niin ilon tuo­ji­na kuin kuor­mien kan­ta­ji­na. Apos­to­li Paa­va­li­kin neu­voi ai­ka­naan ga­la­ta­lai­sia: ”Kan­ta­kaa tois­ten­ne taak­ko­ja, niin te to­teu­tat­te Kris­tuk­sen lain” (Gal. 6:2).

Kris­til­li­sen ih­mis­kä­si­tyk­sen mu­kaan kai­paam­me yh­teyt­tä myös Luo­jaam­me, Ju­ma­laan. Hä­nen puo­leen­sa ovat ih­mi­set huu­ta­neet hä­tän­sä ja it­ke­neet it­kun­sa. Hä­nel­le he ovat myös tuo­neet kii­tok­sen­sa, kun hän on aut­ta­nut. Raa­ma­tus­sa hie­no­ja ku­vauk­sia täs­tä ovat esi­mer­kik­si Han­nan, Ma­ri­an, Sa­ka­ri­aan ja Si­me­o­nin kii­tos­vir­ret. Ih­meel­li­sel­lä ta­val­la nii­hin kaik­kiin liit­tyy lap­sen syn­ty­mi­sen tuo­ma ilo.

Van­han tes­ta­men­tin Han­na oli pit­kään kär­si­nyt lap­set­to­muu­des­ta, mikä hä­nen kult­tuu­ri­pii­ris­sään tar­koit­ti suur­ta hä­pe­ää. Temp­pe­lis­sä hän tyh­jen­tää tus­kan­sa ja ah­dis­tuk­sen­sa ru­kouk­seen. Ru­koil­les­saan Han­na lu­paa, et­tä jos Ju­ma­la suo hä­nel­le poi­ka­lap­sen, hän an­tai­si lap­sen Her­ral­le koko tä­män elä­män ajak­si.

Ju­ma­la kuu­li Han­nan ru­kouk­sen ja an­toi hä­nel­le Sa­mu­e­lin. Han­nan kii­tos­vir­si on ti­lan­tees­ta, jos­sa Sa­mu­el on muu­ta­man vuo­den ikäi­nen äi­tin­sä rin­nal­ta vie­roi­tet­tu lap­si. Han­na on juu­ri jät­tä­nyt hä­net Her­ran temp­pe­liin pap­pi-Ee­lin kas­va­tet­ta­vak­si.

Ru­kous on sy­dä­men pu­het­ta Ju­ma­lan kans­sa. Se vah­vis­taa us­koa ja tuo luot­ta­mus­ta sii­hen, et­tä Ju­ma­la voi aut­taa. Omin voi­min ei ku­kaan me­nes­ty, vaan ku­ten Han­na ylis­tää: ”Her­ra lä­het­tää kuo­le­man ja an­taa elä­män, vie alas tuo­ne­laan ja nos­taa siel­tä. Her­ra te­kee köy­häk­si ja an­taa rik­kau­den, pai­naa maa­han ja ko­hot­taa.” (1. Sam. 2:6–7.)

Täl­lai­sen Ju­ma­lan tur­vas­ta ih­mi­nen saa elä­mään­sä ilon. Hä­nen läs­nä­o­lon­sa tuo rik­kau­den myös ih­mis­ten vä­li­seen kans­sa­käy­mi­seen elä­mäs­sä. Sy­vim­mil­lään tämä tur­va ja ilo tu­lee to­dek­si Ju­ma­lan omas­sa po­jas­sa Jee­suk­ses­sa Kris­tuk­ses­sa, jos­ta iloit­si­vat Ma­ria, Sa­ka­ri­as ja Si­me­on. Jee­suk­ses­sa, hä­nen kär­si­mys­ties­sään ja ylös­nou­se­mi­ses­saan meil­le­kin ava­taan ikui­sen elä­män tie ja pe­rin­tö­o­sa tai­vaan ko­dis­sa.