Maanantai 22.1.2018
"
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Ps. 97:6

Synnytyslauluja

2.1.2018 06:57 | Virpi Mäkinen
”Oi, piltti pieni, eihän vain sun liian kylmä lie? Tää maailma on niin kylmä, niin kylmä...”, kuului radiosta. Oli joulukuun 29. päivä. Pakkasasteita pihalla oli sama määrä, 29 astetta. Synnytyssalissa lämpöä oli reilusti enemmän. ”Ja äidillä on kyynelissä silmät”, jatkoi Hynninen lauluaan. Kohta sylissäni oli pikkuruinen tyttövauva. Olimme onnellisia!

Joka kerta tuon laulun kuullessani muistan tuon hetken, vaikka siitä on kulunut jo 16 vuotta. Ja joka kerran muistan kertoa tuosta muistosta lapsillemme. He eivät jaksa hämmästellä sitä joka kerta. On muitakin lauluja, jotka nostattavat vahvoja muistoja mieleeni. Kaikkein vahvimmat muistoni liittyvät lauluihin, joita olen kuullut synnytyksen aikana tai sen jälkeen. 

Pian on kulunut 14 vuotta siitä, kun olin juuri synnyttänyt poikavauvan. Huonekaverinani Oulun sairaalassa oli uskovainen, entuudestaan minulle tuntematon äiti. Juttelimme paljon äitiydestä, uskostakin. Päätimme yhdessä tuon mukavan äidin kanssa, että kuuntelemme radioseurat Oulusta. Otin vauvan kainalooni ja laitoin kuulokkeet korvilleni. Saman tien alkoi soida virsi ”Jeesus sä ainoa, heikkojen auttaja, anteeksi antaja, uupumaton”. Juuri se laulu, josta erityisesti pidin. Kun sen jälkeen olen kuullut tai laulanut tuota laulua, olen joka kerta muistanut sen lämpimän, liikuttavan hetken synnyttäneiden osastolla. Kun mielessä oli vielä tukala synnytys, mutta jo onni uudesta vauvasta ja yhteenkuuluvaisuus tuon toisen uskovaisen äidin kanssa.



Pian on kulunut yhdeksän vuotta siitä, kun elimme jännittäviä aikoja. Olimme synnytyssalissa, ja vatsassani olivat kaksosvauvat, jotka pian syntyisivät. Radiossa joku kuoro kyseli: ”Onko Suomessa kevät?” Minun mielessäni jo oli! Oli maaliskuun alkupuoli. Olin maannut monta viikkoa sairaalassa siinä pelossa, että vauvat syntyisivät liian aikaisin. Olin maannut sen pitkän, kylmän talven yli. Siltä minusta tuntui. Nyt oli päästy turvallisille viikoille, ja tiesin vauvojen pian syntyvän ja kevään koittavan. Saisin kävellä. Muutama jännittävä, pelottavakin hetki oli vielä edessä, ja lopulta vauvat syntyivät sektiolla. Kun heräämössä joku hoitajista tuli ilmoittamaan, että vauvat ovat syntyneet ja kaikki on hyvin, olin kai onnellisempi kuin koskaan ennen. Monen viikon jännitys oli ohi, vauvat olivat elossa, minä myös, ja Suomessa oli kevät!

Viime aikoina olen laulanut laulua "Ole Jeesus lähellä, olen aivan pieni". Odotan vauvaa ja olen ajatellut laulaessani häntä ja koko perhettämme. Ehkä hänen ristiäisissään laulamme yhdessä tämän laulun. Sen viimeinen säe on kuin rukous: ”Ristiin laitan käteni, rukoilen näin vielä: Auta, etten sinua, Jeesus koskaan kiellä.”
 

Tekstissä siteeratut laulut ja niiden sanoittajat:

Severi Suormaa: Ja neitsyt pikku poijuttansa povellansa vie
Ilmari Kianto: Onko Suomessa kevät?
Ole Theodor Moe, Suom. Aune Krohn, Uud. Anna-Maija Raittila: Jeesus, sä ainoa (VK 318)
Raakel Inget, uud. Inkeri Karvonen: Ole, Jeesus, lähellä (Sl. 172)
 

Virpi Mäkinen

Minulla on keltainen keinutuoli. Se on minun ensimmäinen omilla rahoilla hankkimani huonekalu. Ostin sen vanhojen tavaroiden liikkeestä Pattijoelta, josta olen kotoisin. Se on kulkenut mukanani ensin Ouluun ja siellä moneen eri asuntoon. Sitten se muutti kanssamme Kuortaneelle ja sieltä Seinäjoelle, jossa nyt asumme. Istun siinä ihmettelemässä elämää maalaten, kirjoittaen tai vielä tärkeämpää: lapsiamme sylitellen.

Voit kirjoittaa minulle: virpi@keltainenkeinutuoli.fi

Virpi Mäkinen

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi