Perjantai 26.5.2017
"
Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Sopivaa kielenkäyttöäkö?

18.4.2017 06:48 | Opistoblogi
Eräänä sunnuntaina meillä oli opistolla alustus ja keskustelu, jossa pohdittiin, millainen kielenkäyttö ja käyttäytyminen on uskovaisille sopivaa. Erityisesti kielenkäyttö ajattelutti vielä keskustelun jälkeenkin. Kun opistoystävieni kanssa kävimme läpi aihetta myöhemmin, tulimme siihen tulokseen, että aihe on ajankohtainen niin itselle, opistolaisille kuin yleensäkin nuorille.
 
Tuntuu, että huono puhe on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Rivouksia ja rumia sanoja kuulee turhankin usein. Itse olen huomannut, että vaikka en niinkään käytä suoranaisia rumia sanoja tai kirosanoja, niin niiden korvikesanoja saattaa lipsahtaa liiankin usein. Ja porukassa ollessa ei välttämättä edes kiinnitä huomiota tällaiseen käyttäytymiseen.
 
Tuntuu surulliselta huomata, että rumista sanoista tai niiden korvikkeista on tullut melkein arkipäiväisiä. Kun asian on ottanut puheeksi muiden opistolaisten kanssa, on kuullut monelta saman kokemuksen: ”En juurikaan edes puhunut rumia ennen opistoa.” Tuntuu kummalliselta ajatella, että näin hyvässä paikassa, muiden uskovaisten nuorten keskellä, on tullut tavaksi käyttää ikäviä sanoja.
 
Itse pysähdyin ensimmäisen kerran ajattelemaan asiaa, kun olin viettämässä aikaa kaverini, pikkuveljieni ja heidän kavereidensa kanssa. Vitsailimme kaverini kanssa ehkä hieman epäasiallisella tavalla meidän yhteiselle jutullemme, kun pikkuveljeni sanoi: "Sinustaki tullu muka kovis." Pikkuveljen äänensävy oli ihmettelevä ja yllättynyt. Naurahdin asialle, vaikka sanat kolahtivatkin sisimmässäni ja laittoivat ajattelemaan asiaa enemmän. Aloin miettimään, missä vaiheessa toimintani oli muuttunut. Jotenkin vain olin päätynyt tähän tilanteeseen. 
 
Kun olin pieni, en muista, että kotonani olisi puhuttu rumia. Näin on ollut varmasti suurelta osin muidenkin opistolaisten kotona. Mistä sitten tulee tarve käyttää rumia tai niitä korvaavia sanoja ja mistä nämä sanat on opittu? Joillakin syynä voi olla tarve esittää muille kovempaa ihmistä kuin onkaan, jotta voisi kokea olevansa hyväksytty. Takana voi myös olla ajattelutapa: kun tuokin sanoo, niin voin minäkin.
 
Huono kielenkäyttö on yleistä varsinkin kouluissa. Ja myös kotona silloin, kun jokin asia tympäisee. Omien vanhempien tai sisarusten seurassa huonoa kielenkäyttöä saatetaan vältellä, joten on aika todennäköistä, etteivät vanhemmat edes tiedä, millaista oman lapsen kielenkäyttö on. Sen takia olisi tärkeää, että siitä keskusteltaisiin kotona. En tiedä, onko aina ollut näin ja havahduinko itse vasta nyt ajattelemaan asiaa. Vai onko huono kielenkäyttö lisääntynyt uskovaisten nuorten keskuudessa?
 
On hyvä, että opistossa henkilökunta on ottanut asian pariinkin kertaan puheeksi. Mitä enemmän asiasta on puhuttu, sitä enemmän sitä on alkanut itsekin miettimään. Muistan, kun asiasta puhuttiin ensimmäisen kerran ennen joulua. Silloin ajattelin, ettei aihe niinkään kosketa minua. Nyt kuitenkin tuntuu, että asiasta voisi käydä keskustelua enemmänkin.
 
Eliisa Peteri, Ranuan opisto    

Vanhemmat

Opistoblogi

Vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kolme kansanopistoa: Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä. Opistot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Opiskelijat ovat pääasiassa peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen juuri suorittaneita nuoria. Opiskelijoita on myös ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Amerikasta.
 

Opistoilla on omat painopistealueensa. Jämsässä korostuvat musiikki ja kansainvälisyys, Ranualla viestintä ja kuvataide, Reisjärvellä sosiaali- ja terveysala, yrittäjyys ja erätaidot. Opistojen yhteisiä vahvuuksia ovat kielet ja käden taidot. Jokaisessa opistossa on myös linja kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville.

Viikonloppuisin ja loma-aikoina opistoilla on monipuolista lyhytkurssitoimintaa.

Jämsän Kristillinen Kansanopisto

Reisjärven kristillinen opisto

Ranuan kristillinen kansanopisto

Opistoblogi

Tiina-Liisa Lohi
Kuv. Tytti Mäenpää

Niila ja punaiset saappaat

Niila tulee pahalla tuulella koulusta. Sisko on tullut vauvansa kanssa kylään, ja äitikin huomaa silloin vain Lilja-vauvan. Niila vetäytyy leikkimökkiin. Viimein äiti löytää pienen murehtijan piilostaan ja asiat alkavat selvitä.

17 e

Elina Sneck

Sylissäni tuoksuu taivas

Elina Sneckin runoissa lapsilla on ihmeelliset silmät. Niiden kautta aikuinenkin näkee välillä kirkkaasti: kuinka kesä on piilossa talven alla ja kuinka maailma on ihan ikkunan takana. Vanhemmiten näköalat syvenevät ja tummuvat, mutta uskon valo ja lempeä huumori eivät häviä silloinkaan.

17

SRKCD-123

Soikoon kiitos ikuisesti!

Soikoon kiitos ikuisesti! sisältää virsikirjastamme tuttuja koraaleja, joiden juuret ovat uskonpuhdistuksen ajan Saksassa. Johann Sebastian Bachin sovittamien koraalien lisäksi levyllä on kuusi Bachin yksinlaulua niin sanotusta Schemellin kokoelmasta. Yksinlaulua ja kuorolaulua säestävät jouset ja continuoryhmä. Laulukielenä on suomi.

22 e

Eeva Kontiokari

Tänään syntyy kesä -äänikirja

Eeva Kontiokarin runoissa eletään uudestaan lapsuutta, pysähdytään hetkeksi, nautitaan tässä hetkessä elämän pienistä ja suurista iloista, joista kesä syntyy. Kaiken hyvän antaja luo kesän yhä uudestaan – niin ikkunan taakse kuin sydämiinkin.

23 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi