Sunnuntai 19.11.2017
"
Jeesus sanoo: "Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa." Mark. 13:35

Kannattaako opistovuosi? – Ajatuksia vanhemman näkökulmasta

12.3.2017 06:57 | Opistoblogi
Perheemme lapsista on useampi käynyt opiston. Ketään ei ole tarvinnut patistaa hakeutumaan opistoon. Päinvastoin, olemme jossakin määrin yrittäneet  esittää myös muitakin vaihtoehtoja. Näin siksi, että kristillisyytemme opistot ovat niin suosittuja, että moni kokee karvaan pettymyksen, jos ei sinne pääse. Usein olemme kuulleet, että kun yksi lapsista käy opiston, niin toisetkin sisarukset haluavat kokea opistovuoden. Näin meilläkin on käynyt.

Meidän perheessä yksi opistoon kannustava asia on ollut se, kun isä on muistellut omaa opistovuottaan vajaan 40 vuoden takaa. Olemme huomanneet, että opistovuosi ei ole nopeasti unohtuva muisto, vaan se säilyy ja kannustaa läpi elämän.

Miksi sitten vanhempina suosittelisimme perheille ja nuorille opistovuotta? Joskus peruskoulun muut nuoret ja opettajat ovat ihmetelleet nuortemme valintaa hakea opistoon. "Miksi pitäisit välivuoden? Eihän sieltä valmistu ammattiin eikä se ole ilmainen vuosi taloudellisesti. Onko rahalle vastinetta?" Meidän perheessä – ja varmasti monessa muussakin – on pohdittu näitä asioita. Vanhempina olemme kokeneet lastemme opistovuodet Jumalan suurena siunauksena. Kaikkea ei voi eikä kannata mitata rahassa.

Yksi tärkeimpiä kokemuksiamme on se, että opisto tukee vanhempien ja kotien kasvatusta. Tätä tukea vanhempina kaipaamme erityisesti juuri silloin, kun nuori kamppailee muutoinkin murrosiän vaihtelevissa ja joskus vaikeissakin vaiheissa. Olemme usein ihastelleet opistojen henkilökunnan sitoutumista työhönsä.  Kokemuksemme on, että he laittavat itsensä likoon täydellisesti, jotta nuorilla olisi kaikki hyvin. Uskomme, että myös nuoret havaitsevat tämän ja tällainen kokemus kasvattaa heidän luottamustaan henkilökuntaa, aikuisia ja lopulta koko elämää kohtaan.  Nuoren itsetunnon kannalta onkin tärkeää, että henkilökunta osaa ja uskaltaa antaa nuorille tilaa kokeilla vahvuuksiaan ja taitojaan.

Kansanopisto on mielestämme monella tapaa nuoren kasvun tukena. Vastuun ottaminen itsestä ja omista tekemisistä kasvaa.  Vastuu myös toisista, heidän tekemisistään ja tekemättä jättämisestään nousee esille.  Opistovuoden aikana annetaan pienempiä ja suurempia tehtäviä, joiden hoitaminen kasvattaa ja luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Kokemus siitä, että tämä on meidän juttu, on mahtava. Opistossa nuorella on mahdollisuus kokea monia ainutkertaisia asioita. 

Olemme kokeneet, että opistossa nuoren usko vahvistuu. Vaikka kenenkään usko ja uskomassa pysyminen ei ole kiinni siitä, onko käynyt opiston tai ei, on kuitenkin ihmeellistä ajatella, että Jumala on antanut tällaisen erityisen kasvupaikan rakkaille nuorillemme opetella sekä uskon että elämän aakkosia. Syksyn, talven ja kevään aikana opistossa muodostuu läheisiä ja  tärkeitä ystävyyssuhteita. Olemme huomanneet, että omilla opistolaisillamme ne ovat pysyneet vahvoina vielä vuosien kuluttuakin. Opistokavereista on tullut kämppiksiä vielä jatko-opiskeluiden aikanakin, kun opiskelupaikka on sattunut samalle paikkakunnalle.

Nuoremmalla pojallamme opistovuosi oli erittäin tärkeä englannin kielen kannalta. Kun pojan amerikkalainen opistokaveri tuli opistotalvena viikonlopun viettoon kotiimme, oli erittäin mieluisaa huomata, kuinka sujuvasti pojat keskustelivat keskenään englannin kielellä. Rohkaisisimmekin opistolaisia aktiivisesti keskustelemaan ulkomailta tulevien opiskelijoiden kanssa heidän kielellään, siitä voi olla suurta hyötyä jatkossa. Viime syksynä poikamme  reissasi opistokaverinsa kanssa Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja vieraili kahden amerikkalaisen ja yhden kanadalaisen opistolaisen kodissa.

Nyt perheessämme on tilanne, että nuorin yhdeksäsluokkalainen tytär odottaa, että pääsee hakemaan opistoon ja jännitys melkein väreilee välillä ilmassa: ”Pääsenköhän minä?” ”Mille linjalle hakisin?” Mitä ihmettä teen, jos en pääse, silloin elämä kyllä pysähtyy kokonaan?” Näitä asioita miettii varmaan moni nuori. Tässäkin asiassa saa luottaa Taivaan Isään. Jos opistoon ei tänä vuonna pääse, voi hakea uudelleen myöhemmin. Elämä ei pysähdy siihen, vaikka opistoon ei pääsisikään. Seuroissa ja muissa rauhanyhdistysten tapahtumissa, leireillä, kursseilla ja isoissa seuroissa on paljon samanikäisiä, joiden kanssa voi järjestää vapaa-ajalla yhteistä toimintaa  ja iloita yhteisestä uskomisen lahjasta.

On ollut hienoa saada vierailla opistolla opistovuoden aikana muun muassa vanhempien kurssilla, juhlissa ja kotiväen päivänä. Lämpimän yhdessä tekemisen tunteen aistii helposti, ja se vahvistuu opistovuoden kuluessa. Vanhempien joukossa on joka vuosi ollut omien nuoruusvuosiemme aikaisia ystäviä, ja iloisia kohtaamisia on ollut useita. Rukouksemme onkin, että Taivaan Isä siunaisi rakkaita opistojamme Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä, jotta jatkossakin nuoremme saisivat sieltä hyviä eväitä elämään.
 
Jaana ja Pekka Koistinen
 

Vanhemmat

Uudemmat

Opistoblogi

Vanhoillislestadiolaisella herätysliikkeellä on kolme kansanopistoa: Jämsässä, Ranualla ja Reisjärvellä. Opistot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Opiskelijat ovat pääasiassa peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen juuri suorittaneita nuoria. Opiskelijoita on myös ulkomailta, lähinnä muista Pohjoismaista sekä Pohjois-Amerikasta.
 

Opistoilla on omat painopistealueensa. Jämsässä korostuvat musiikki ja kansainvälisyys, Ranualla viestintä ja kuvataide, Reisjärvellä sosiaali- ja terveysala, yrittäjyys ja erätaidot. Opistojen yhteisiä vahvuuksia ovat kielet ja käden taidot. Jokaisessa opistossa on myös linja kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville.

Viikonloppuisin ja loma-aikoina opistoilla on monipuolista lyhytkurssitoimintaa.

Jämsän Kristillinen Kansanopisto

Reisjärven kristillinen opisto

Ranuan kristillinen kansanopisto

Opistoblogi

Liikeilmoitukset

Toim. Pekka Kinnunen, Pirkko Tala, Yrjö Tala

Raamatusta en luovu

Raamatusta en luovu kertoo maailmasta, jossa Martti Luther syntyi, kasvoi, kävi koulua ja astui eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Kirjassa keskitytään ennen kaikkea niihin Lutherin elämää koskeviin tapahtumiin, joilla on ollut merkitystä uskonpuhdistukselle.

22 €

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi