Maanantai 24.7.2017
"
Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva. Ps. 28:8

Kevään huolia ja riemuja

19.5.2017 06:05 | Erkki Alasaarela
Lintujen selviytyminen pakkastalven yli on ihme. Talvehtivia lintuja voimme auttaa talviruokinnalla. Muuttolintujen matkantekoa emme voi helpottaa. Vaivattomasti eivät linnut selviä vuodenaikojen ja säiden vaihteluista, mutta tänäkin vuonna saamme kokea kuinka ”väkevä on kevään vapaus”.

Äitienpäivänä satoi lunta niin, että maa tuli Oulun seudulla valkeaksi. Kylmän sään vuoksi lintujen muutto on ollut pitkään pysähdyksissä. Järripeipot, metsähanhet, kurjet ja joutsenet ovat jo monta viikkoa odotelleet pohjoisten alueiden lumien sulamista. Lapissa puhutaan jo hiljaisesta keväästä. Rannikkoseudun vähälumisilla alueilla lintujen ääntä ja liikettä on riittänyt.

Lapsuudesta muistan toukokuun lopun takatalven. Maahan tuli paksu lumikerros ja monet hyönteissyöjälinnut kuolivat. Keräsin koulumatkalta kuolleita ja henkitoreissaan olleita lintuja. Eri lajeja oli toistakymmentä. En voinut nälkäisiä ja kylmettyneitä lintuja pelastaa. Minulla ei ollut niille sopivaa ruokaa. Tuon lintujen joukkokuoleman jälkeen metsässä oli hiljaista.



Lintujen talviruokintakausi on tänä keväänä kestänyt normaalia pitempään. Kun maa on saanut uuden lumipeitteen, talvilinnut ja muuttolinnut ovat kerääntyneet joukoittain ruokintapaikoille. Jouduin lopettamaan ruokinnan, vaikka lumisateet jatkuivat. Olin ilmeisesti saanut kaupasta epäpuhdasta linnunruokaa, kun muutamat linnut alkoivat oireilla. Sairas lintu on peloton ja apaattinen. Salmonella-tartunnan saanut lintu pörhistää höyhenensä, ja näyttää kuin se olisi syönyt liikaa. Tällainen lintu yleensä kuolee. Myös ihminen voi saada linnun kosketuksesta tartunnan, joskin se on erittäin harvinaista.

Eilen lähestyin sairasta sinitiaista. Se suhtautui minuun hyvin luottavasti. Se katsoi pitkään silmiini ja sitten käsiini. Se varmaan tunnisti minut. Olinhan ruokkinut sitä koko talven, ja se oli syönyt kädestäni. Se hyppäsi hihalleni eikä lähtenyt pois, vaikka yritin torjua sitä. Sitten se nousi olkapäälleni ja katsoi seuraavaksi tukkaani. En tohtinut huiskauttaa lintua pois vaan lähdin juoksemaan. Kun katsoin taakseni, näin, että lintu lensi perässäni puolen metrin päässä. Pääsin onneksi ”pakoon”. Sitten katsoin ympärilleni varmistaakseni, etteivät naapurit nähneet, kun pakenin pikkulintua.  

Tapauksesta jäi vähän surullinen mieli. Sairas lintu yritti turvautua minuun, mutta minä pakenin. Tiesin, etten olisi voinut pelastaa sitä. Kotini ikkunasta näin sinitiaisen kuoleman. Se asettautui nurmelle auringon paisteeseen ja levitti kauniit siipensä ”enkelimäisesti” vierelleen. Lintu ei näyttänyt kärsivältä. Se käänsi päänsä ylöspäin ja jäi odottamaan. Jonkin ajan kuluttua se ojensi päänsä vielä ylemmäs ja keikahti sitten eteenpäin. Lintu oli kuollut.



Tänä päivänä muuttolinnut aloittivat räntäsateen jälkeen riemuisan kevätkonsertin. Tuo riemu tarttui. Raamattu kehottaa meitä ottamaan oppia linnuista. Sieltä löytyy myös vertauskuvia. Niitä on paljon myös virsissä ja Siionin lauluissa.

Muistan, kun äitini kirjoitti pienen pojan muistivihkoon vertauksen linnusta ja turvallisesta perille pääsemisestä. Olen yrittänyt selvittää värssyn alkuperää, mutta se selvisi vasta viime sunnuntain seurapuheesta. Äidin lainaus oli virrestä 593:

”Kun takaa maiden merien,
hän pienen muuttolintusen,
tuo kotiin turvaisasti,
niin miksi pelkään, vapisen?
Myös minut niin kuin lintusen,
hän johtaa kotiin asti.”

Vanhemmat

Uudemmat

Erkki Alasaarela

Pikkupoikana kuljin luonnossa kiikari kaulalla ja perhoshaavi kädessä. Harrastus johti elämäntehtävään ympäristöalalla. Työ ja perheenisän tehtävä veivät ajan niin, että harrastukset jäivät taka-alalle. Nyt kotini on tyhjentynyt ja opettelen uutta vaihetta elämässäni. Työni yliopistolla on edennyt ”vastuuttomaan ja vallattomaan” emeritus-vaiheeseen. Kuljen jälleen luonnossa. Kiikari ja haavi ovat vaihtuneet kameraan. Tarinat ja valokuvat luonnosta ovat varmaan ensisijaista sisältöä blogeissani. Kirjoituksistani toivon palautteita osoitteeseen

eralasaarela@gmail.com

Erkki Alasaarela

Ulla Saarinen
Kuv. Silja-Maria Wihersaari

Päivän retki

Päivän retki kertoo lapsen päivän tapahtumista heräämisestä nukkumaanmenoon. Runomuotoon puettu kuvakertomus puhuttelee hellästi niin lasta kuin aikuistakin. Pienille lapsille Silja-Maria Wihersaaren kaunis akvarellikuvitus avaa oman kertomuksensa.

15 e

Toim. Olli Lohi

Se sana seisoo vahvana - Raamatun historiaa ja sanomaa

Se sana seisoo vahvana avaa Raamatun kirjojen historiaa ja sisältöä pelastushistorian näkökulmasta. Teoksessa on esitelty seitsemän Vanhan testamentin ja kuusitoista Uuden testamentin kirjaa.

19 e

Toim. Pirjo ja Urpo Luokkala

Rakastatko minua? Kirja murrosikäisen vanhemmalle

Kun lapsi tulee murrosikään, vanhempi saa pohdittavakseen monia uusia kysymyksiä. Toimiminen rakentavalla tavalla ei ole kasvatustilanteissa aina helppoa. Tämä kirja kannustaa vanhempia tutustumaan nuoren maailmaan. Sitä kautta avautuu näkökulmia myös murrosikäisten kasvatustyöhön.

18 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi