Lauantai 23.9.2017
"
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. 2 Kor. 9:6

Kysyminen ja keskustelu ovat tärkeitä taitoja

9.9.2017 06:28 | Daniel Halonen
Olen tänä kesänä useasti ajautunut keskustelemaan keskustelutaitojen tärkeydestä. Ajattelen itse, että yksinkertaiset suorat kysymykset antavat helpon perustan keskustelulle. Jos on huolestunut jonkun ihmisen voinnista, voi tavallisen ”mitä kuuluu?” -kysymyksen sijaan kysyä suoraan ”oletko väsynyt?”. Silloin vastaajan on helpompi kertoa, mikä tällä hetkellä väsyttää. ”Pidätkö syksystä?” -kysymys voi johtaa hienoon keskusteluun vuodenajoista, mikä on mielestäni mielenkiintoisempi puheenaihe kuin tämänhetkisestä säästä jutteleminen.

Minä ainakin pidän siitä, kun huomaan, että jotakuta kiinnostaa juuri minun vastaukseni. Tuntuu hyvältä ajatella, että joku huolehtii minusta ja hyvinvoinnistani – ja taas toisaalta perustelen mielelläni, miksi syksy on hienompi vuodenaika kuin kevät.

Jollekin on vaikeaa tutustua uusiin ihmisiin, toinen arvailee muiden ajatuksia, eikä osaa kysyä suoraan. Molemmissa tilanteissa suosittelisin kysymään rohkeammin. Kysyminen ei ole ainoastaan hyvä keino oppia lisää uusista tuttavuuksista, vaan joskus suoria kysymyksiä tarvitaan myös ihan lähelle. Vaikeista asioista on helpompi alkaa puhua, kun joku esittää kysymyksen.

Mitä sitten tehdään, kun saa vastauksen, jota ei ymmärrä? Joskus kysyjä ja vastaaja ovat liian kaukana toisistaan, eikä keskustelu pääse tavoitteeseensa, eli ymmärrykseen. Välillä on hyvä tarkistaa, että ovatko keskusteluun osallistuvat osapuolet samalla aallonpituudella: ”Tiedäthän, mitä tämä sana tarkoittaa?” ”Anteeksi, selvennätkö vielä mitä tarkoitat, kun sanoit näin?” Voi olla, että parikymppinen nuori aikuinen ei vielä kertaakaan ole kuullut selitettävän, mitä tarkoittavat esimerkiksi sanat vanhurskas ja kilvoittelu.

Kysyminen on ehdottoman tärkeää uskonasioissa. Minusta tuntuu, että paljolta väärinymmärtämiseltä ja pahalta mieleltä säästyttäisiin, kun uskallettaisiin kysyä rohkeammin. Oman pään sisällä omituisetkin ajatusrakennelmat ja päätelmät vahvistuvat, kun ei rohkene kysyä vieressä istuvalta, että ”olenko minä nyt ihan pihalla, vai onko tämä asia todella näin?”.

Olen muutaman kerran pahoittanut mieleni tilanteessa, jossa ystäväni on ilmoittanut, ettei halua olla enää uskovainen, kun uskovaisena pitäisi olla sellainen tai tällainen. Tai vielä ikävämpää on ollut, jos viestissä minulle rakasta yhteisöä on kuvailtu sellaisena, jona en sitä koskaan ole tuntenut henkilökohtaisesti.

Helppo minun olisi sanoa, että ei, ei, tuo ei ole totta! Mutta minä haluan luottaa siihen, että ihmiset ovat rehellisiä minulle, mikä tarkoittaa, että ne ikävät kokemukset, joita ystävilläni on ollut, voivat ihan hyvin pitää paikkansa.

Joissakin tilanteissa mieleeni hiipii silti toinenkin ajatus: mitä jos kyse on ollut väärinymmärtämisestä? Jos joku onkin puhunut mutkia oikoen kovaan ääneen toiselle kipeästä asiasta? Mitä jos joku onkin taitamattomasti perustellut sanojaan, kun ei ole pitänyt niiden merkitystä niin suurena? Monet asiat saattavat olla täysin toisarvoisia yhdelle ja äärettömän tärkeitä toiselle. 

Kunpa osaisimme puhua asioista mahdollisimman mutkattomasti, ystävällisesti ja ymmärrettävästi, jotta viestimme kuultaisiin sellaisena, joksi se on tarkoitettu. Olemme kaikki vuorotellen kysyjän ja vastaajan asemassa, muistammehan siis kohdata toinen toisemme arvostaen ja yhteistä ymmärrystä etsien.

Vanhemmat

Daniel Halonen

Mielenkiintoisimpia ihmisiä ovat ne, jotka ovat hurahtaneet johonkin asiaan. Ehkä siksi, että olen itse hurahtanut niin moneen – kieliin, musiikkiin ja ihmisiin.

Vuosia on mittarissa 21, ja tällä hetkellä opiskelen Tukholman yliopistossa tähdäten äidinkielen-, ruotsin- ja englannin opettajaksi. Näkökulmaa blogiini etsin arjesta uudessa elämäntilanteessa, eli korkeakouluopiskelijana kaukana kotoa. Viestiä voi lähettää osoitteeseen danhalonen@gmail.com.

Daniel Halonen

Toim. Pirjo ja Urpo Luokkala

Rakastatko minua? Kirja murrosikäisen vanhemmalle

Kun lapsi tulee murrosikään, vanhempi saa pohdittavakseen monia uusia kysymyksiä. Toimiminen rakentavalla tavalla ei ole kasvatustilanteissa aina helppoa. Tämä kirja kannustaa vanhempia tutustumaan nuoren maailmaan. Sitä kautta avautuu näkökulmia myös murrosikäisten kasvatustyöhön.

18 e

Toim. Sirkka Lehto ja Ari-Pekka Palola

Vanhurskas elää uskosta

SRK:n vuosikirjan 2017 sisältö liittyy kahteen merkkivuoteen: uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan ja maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Kirjan nimi muistuttaa uskonpuhdistuksen keskeisimmästä löydöstä, uskonvanhurskaudesta, sekä siitä, että elävä usko väistämättä näkyy ihmisen elämässä.

23 e

Suomi suloisin, CD 124

Suomi suloisin on ikkuna kotimaamme luonnon ainutlaatuisuuteen ja kansanluonteeseen. Äänite juhlistaa 100-vuotiasta Suomea nuorisokuoron raikkaalla laulannalla. Levyllä on perinteisten isänmaallisten laulujen ja kansanlaulujen lisäksi monien koulumuistoissa elävät maakuntalaulut.

24 e

Toim. Pekka Kainua

Uskon tiellä – Raamattuluokkatyön tueksi 1–4

Uskon tiellä -raamattuluokkamateriaali on luonteeltaan virikemateriaalia. Se ei pyri antamaan opettajalle valmista tuntisuunnitelmaa. Materiaali sisältää kolme varsinaista opetusosiota: Raamattu, Usko ja elämä sekä Kirkkovuosi. Neljännessä osiossa on ryhmäyttämiseen ja opetukseen tukea antavaa materiaalia.

85 e

Ulla Saarinen
Kuv. Silja-Maria Wihersaari

Päivän retki

Päivän retki kertoo lapsen päivän tapahtumista heräämisestä nukkumaanmenoon. Runomuotoon puettu kuvakertomus puhuttelee hellästi niin lasta kuin aikuistakin. Pienille lapsille Silja-Maria Wihersaaren kaunis akvarellikuvitus avaa oman kertomuksensa.

15 e

Tampereen alueelta koottu SRK:n Kamarikuoro, johtana Merja Lohilahti

Herra, hoida lastasi, CD 125

Puhdasoppisuuden ajan virsien sanoma tiivistyy Jumalan huolenpitoon, Pyhän Hengen voimaan ja uskon tuomaan turvaan. Virsissä kuuluu saksalaisen barokin aika. Säestyksinä urut ja jousikvintetti. 
 

22 e

Toim. Marja Nieminen ja Marja-Liisa Sivula

Naiset viestinviejinä

Naiset viestinviejinä kertoo 34 uskovaisen naisen elämäntarinan. Naiset tekevät Jumalan valtakunnan työtä kutsuen ja opettaen, puutteessa olevia auttaen ja järjestämällä seuroja. Kirjoituksista välittyy luottamus Jumalaan myös raskaissa koettelemuksissa ja elämän käännekohdissa.
 

19 e

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi