Lauantai 20.1.2018
"
"Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta." Luuk. 4:18-19

Unta ja elämää

6.7.2015 06:19 | Satu Kaikkonen
Näin eräänä yönä unta. Unessa kuljin hääpuvussa etsimässä itselleni saattajaa alttarille. Tuleva mieheni odotti minua kirkossa. Unien tyypilliseen tapaan tapahtumapaikat vaihtelivat mielivaltaisesti: olin välillä koulussa luokan edessä opettajana, välillä lapsuuteni kodissa ja tein myös yllätyshyppäyksiä vihkikirkkooni, jossa penkit täyttyivät vieraista.

Unessani kukaan ei puhunut. Ainoa ääni syntyi pukuni helman kahinasta ja kirkonkellojen soitosta. Kuitenkin kohtaamisissa eri ihmisten kanssa tiesin ilmaisseeni saattajan tarpeeni ja tiesin saaneeni kaikkialla kieltävän vastauksen kysymykseeni. Lopulta olin taas kirkossa sulhaseni kanssa - ja hänkin ilmaisi haluttomuutensa kulkea kanssani kirkon käytävää pitkin! 

Heräsin unestani hymyillen. 

Unesta seurannut huvittunut olo säilyi pitkän aikaa ajatusteni laitamilla. Pohdin myöhemmin, miksi olin unessani jatkuvasti iloinen, vaikka kerta toisensa jälkeen ihmiset kieltäytyivät auttamasta minua tärkeän tavoitteeni saavuttamisessa.  

Olen tällä hetkellä sinkkuuteni kanssa sinut-vaiheessa. Pärjään epäesteettisesti sutturoitujen kattolampun johtojen aiheuttaman kärsimyksen kanssa ja syön (yritän syödä) ilolla koko viikon samaa maanantaina tehtyä makaronilaatikkoa. Välillä iloitsen myös poissaolollaan loistavan aviopuolison puolesta, kun hänen ei tarvitse kuulla jokaista viuluni esittämää äänenmurrosta iltaisin.

Tulen siis toimeen elämäni kanssa. Ehkäpä sen vuoksi koin unessanikin huvittavana sen, että en päässyt avioliittoaikeissani kirkon eteistä pitemmälle. Voi olla, että todellisessa elämässä en koskaan pääse edes sinne asti, mutta niin kauan kuin tilanne ei aiheuta päänsärkyä, kaikki on hyvin. Luotan siihen, että jos minulle on tarkoitettu joku ihminen, hän tulee minua vaikka kotiovelta hakemaan. Parhaassa tapauksessa olen häntä pihalla vastassa.   
 

Vanhemmat

Uudemmat

Satu Kaikkonen

Edustan kasvavaa suomalaista lajityyppiä, yksin eläviä sinkkuja. Päivittäisenä tehtävänäni on opastaa suomalaista nuorisoa oppimaan, vapaalla ollessani yritän harjoitella oikeaa viuluotetta ja lisätä itsekuria kirjojen suhteen. Lapin luonnon avaruudessa etsin toisinaan itseäni ja omaa tahtoani. 

Satu Kaikkonen

Toim. Toivo Määttä

Evankeliumin ihmeitä

Evankeliumin ihmeitä sisältää vanhoillislestadiolaisten saarnaajien ja sanankuulijoiden kokemuksia seuroista ja seuramatkoilta 1800-luvulta 2000-luvulle. Kokemuksia on kotimaan lisäksi muista Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Amerikasta, Venäjältä ja Afrikasta. Kirjan keskeinen sanoma on, miten ihminen saa syntinsä anteeksi.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi