A.-L.S.
A.-L.S.
Millainen on viisas ihminen? Monien meidän mielestä hänen ei tarvitse olla huippuälykäs, vaan ennemminkin sellainen, jolla on sydän paikallaan. Viisas ihminen ei välttämättä edes tiedosta olevansa viisas; viisaus vain ilmenee hänessä Jumalan lahjana.
Milloin muistat rukoilleesi? Tunsitko kiitollisuutta? Oliko sinulla hätä tai pelko? Olitko uuden edessä epätietoinen? Halusitko rukoilla ystäväsi puolesta?
Pixabay
Pixabay
Tiedätkö hellyttävämpää kuvaa kuin lapsi kävelemässä käsi isän kädessä? Jos rinnalla on vielä äiti, kuva huokuu entistä enemmän eheyttä ja turvallisuutta. Toisaalta kuva, jossa lapsi ja äiti surevat haudalla menetettyä puolisoa ja isää, koskettaa myös syvästi.
Elmeri Hekkala
Elmeri Hekkala
Joko olet lukenut SRK:n kirjan Sydän valoa vasten? Se kertoo rehellisesti ja lohduttavasti siitä, miten ihminen saa elämän eri vaiheissa, toisinaan kipeissä tilanteissa painaa sydämensä Kristuksesta loistavaa armoaurinkoa vasten.
Eräänä syksyisenä päivänä olimme pienellä seurueella metsästämässä sorsia. Kuljimme veneellä pitkin ruohoisia lahtia ja etsimme kohtia, joissa linnut lymyävät. Jossain vaiheessa päätin kahlata rantaan ja kulkea rantaa pitkin osan seurueesta jatkaessa veneellä samaan suuntaa. Matkalla kohti rantaa oli kuitenkin niin upottava, soinen kohta, että vajosin vyötäröäni myöten mutaan. Muistan edelleen selvästi sen, kuinka vahvasti tuossa hetkessä toivoin, että joku tulisi auttamaan. Samaa lienee myös Daavid tuntenut omassa elämässään, kun kirjoittaa psalmissa 40: ”Hartaasti minä odotin Herraa”.
Pixabay
Pixabay
”Pappi, miksi sinulla on niin vihainen ilme?” Kirkkaalla lapsen äänellä esitetty kysymys herättää minut ajatuksistani. Olen kertaillut mielessäni kohta alkavan lasten kirkkohetken kulkua ja tiedän, että ajatuksiin vaipuneena ilmeeni on helposti tuima. Tätä selittäessäni sataa jo uusia kysymyksiä. Etupenkkien innokkaat eskarit haluavat muun muassa varmistaa, kenenkä eskarilaisen isä se pappi olikaan.
Löysin kirjoituksen, jossa edesmennyt isäni muisteli sotarintaman tapahtumia huhtikuulta 1942. Siinä kerrottiin, kuinka vihollinen oli saartamassa mottiin eli vihollisia oli joka puolella ja poispääsy vaikeaa. Suomalaiset joukot joutuivat perääntymään, ja isäni oli perääntyvien joukossa.
Anu Tofferi
Anu Tofferi
Pelkäätkö sinä jotain? Varmaan kaikki ovat joskus pelänneet jotain, isoja ja pieniä asioita, syystä ja suotta. Toisen mielestä turhalta tuntuvat pelon aiheet voivat kuitenkin olla pelkääjälle todella vaikeita ja todellisia.
SRK:n kuva-arkisto
SRK:n kuva-arkisto
Voimakas laulu kaikuu suviseurateltassa. Edessä avautuu pitkä ehtoolliskaide. Kauluspaitaiset ehtoollisohjaajat osoittavat arvokkaasti vieraille oikeita kulkusuuntia. Tutut papit lausuvat vuorollaan sanat “Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”. Kaikessa koruttomuudessaan pyhän kosketus on käsin kosketeltavissa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys